Tiibetin kieli
| Tiibet | |
|---|---|
 Tiibetin ja sen murteiden levinneisyys. |
|
| Oma nimi | བོད་སྐད་ (bod skad) |
| Tiedot | |
| Alue |
 Tiibet Bhutan Nepal Sikkim |
| Virallinen kieli |
Kiina, Tiibetin autonominen alue |
| Puhujia | n. 8 000 000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | tiibetiläinen kirjaimisto |
| Kielenhuolto | ei virallista kielenhuoltoa |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | sinotiibetiläiset kielet |
| Kieliryhmä | tiibetiläis-burmalaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | bo |
| ISO 639-2 | tib |
| ISO 639-3 | bod |
Tiibet on sinotiibetiläisten kielten tiibetiläis-burmalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuu arviolta kahdeksan miljoonaa ihmistä pääasiassa Tiibetissä.[1] Lisäksi tiibetin eteläisiä murteita puhutaan Bhutanissa, Nepalissa ja Sikkimissä.[2] Tiibetin kieli jakautuu murteisiin, jotka poikkeavat toisistaan niin voimakkaasti, että niiden puhujat eivät välttämättä ymmärrä toisiaan. Kolme päämurretta ovat ngari, tsang ja ü.[3]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Moderniin standardoituun tiibetiin, eli ns. Lhasan tiibetiin, verrattuna klassisesta tiibetistä puuttuvat muun muassa soinnilliset klusiilit [b], [d] ja [g] sekä glottaaliklusiili.
| Bilabiaali | Dentaali | Retrofleksi | Palataali | Velaari | Glottaali | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| tavallinen | velaaristunut | |||||||
| Klusiili | tavallinen | p | t | ʈ | k | kʲ | ||
| aspiroitunut | pʰ | tʰ | ʈʰ | kʰ | kʰʲ | |||
| Frikatiivi | s | ʂ | h | |||||
| Affrikaatta | tavallinen | ʦ | ʧ | |||||
| aspiroitunut | ʦʰ | ʧʰ | ||||||
| Nasaali | m | n | ɲ | ŋ | ||||
| Puolivokaali | w | j | ||||||
| Likvida | tavallinen | l | ɽ | |||||
| aspiroitunut | lʰ | ɽʰ | ||||||
Lähde:[4]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Takainen | ||
|---|---|---|---|
| Suppea | i | y | u |
| Puolisuppea | e | ø | o |
| Avoin | a | œ | (ɔ) |
Lhasan tiibetissä vokaaleilla voi olla sekä nouseva että laskeva tooni, joka esiintyy vain sanan ensimmäisellä tavulla.
Lähde:[4]
Kielioppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tiibetissä on yhdeksän sijamuotoa. Elollisten substantiivien kohdalla tehdään ero maskuliinin ja feminiinin välille. Verbit eivät taivu persoonamuodoissa.[1].
Numerot 1–10 tiibetiksi:[5]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ༡ | ༢ | ༣ | ༤ | ༥ | ༦ | ༧ | ༨ | ༩ | ༡༠ |
| chig | nyi | sum | shi | nga | trug | dün | gyay | gu | chu |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tibetan Language - Dialects & Structure - MustGo MustGo.com. Viitattu 30.7.2020. (englanti)
- ↑ Tibetan language Encyclopedia Britannica. Viitattu 30.7.2020. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.2.1 - Tibetan glottolog.org. Viitattu 30.7.2020.
- ↑ a b Tibetan www.languagesgulper.com. Viitattu 30.7.2020.
- ↑ The Sound of the Central Tibetan language (Numbers, Greetings & The Parable) 17.5.2020. I Love Languages!. Viitattu 30.7.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Amdotiibet SIL.
- Keskitiibet SIL.
- Khamstiibet SIL.
- aluentše
- amdo
- arakan
- bai
- balti
- bara-bodo
- burma
- dBus
- drung
- džingpho
- dzongkha
- etelä-yi
- falam-tsin
- garo
- gTsang
- hani
- itä-yi
- jiarong
- kaakkois-yi
- kaja
- karen
- kebumtam
- keski-yi
- kham
- ladakhi
- lahu
- lhasa
- lisu
- länsi-yi
- manipuri
- naaba
- nasi
- newari
- norra
- pwo
- rawang
- rung
- šartšagpakha
- šerpa
- sgaw
- sichuanin-yi
- tiddim-tsin
- tiibet
- tripuri
- tudžia