Viitaila
Viitaila on Asikkalan kylä, joka sijaitsee Hollolan Laitialan ja Manskiven pohjoispuolella. Epävirallisesti Viitailan seudulla saatetaan joskus tarkoittaa laajempaa kokonaisuutta, mihin luetaan Viitailan kylän lisäksi myös Paakkola, Lumiala, Reivilä ja Selkämaa.
Alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitailan alue on maaseutua Asikkalan kunnan lounais-osassa Päijät-Hämeessä. Lähialueita ovat Vääksy, Lammi, Hämeenkoski, Hollola ja Padasjoki. Lähimmät kaupungit ovat Lahti (40 km) ja Hämeenlinna (55 km).
Salpausselän reunamuodostuman ansiosta maasto on monipuolista ja vaihtelevaa. Vankat metsät reunustavat kauniita viljelys- ja laidunmaita. Seudulla on useita järviä, joista merkittävin on Vesijärvi. Harjujen välissä on melko pienialaisia peltoja. Niitä ympäröivät kivikkoiset laidunmaat. Viitailan kulttuuriympäristö on monipuolista ja vaihtelevaa. Maisemassa on arvokkaita rakennuksia perinneympäristöineen ja runsaat lehtokasvillisuusalueet.
Salpausselän harjun korkeimpia kohtia on myös Viitailassa: Likokallio 182,6 metriä ja Pähkinävuori 165 metriä. Reivilän kylässä erityisesti maisemasta erottuvat Linnonmäki jopa 40 metriä ympäröivää peltoaluetta korkeampana harjuna, Pauni-Muurahaismäki-Puruvuori osana Salpausselkien harjujaksoa, Pähkinävuori arvokkaine pähkinäpensaineen oivana näköalapaikkana, Viitailan arvokkaat laitumet ja Reivilän monimuotoinen lammaslaidun kallioketoineen ja hakamaineen. Keijumäki (Keinumäki) oli aikanaan kokoontumispaikka, jossa edelleen on nähtävissä vanhat "käräjä"kivet. Puruvuorella tanssittiin piirileikkiä ja Laulukallio toimi laulupaikkana aina 1940-luvulle saakka.
Paakkolan perinnemaisema on luonnonpiirteiltään tyypillistä kivistä peltomaisemaa, missä kiviä on kerätty röykkiöiksi peltojen keskelle. Kallioisten tulikalliolla poltettiin vapputulia 1960-luvulle saakka. Kuusimäki on ollut piirileikkipaikka ja kokkopaikkoineen ennen sotia. Hartolanmäki oli piirileikkipaikka 1930-luvulla, ja Kukkaronmäki on vanha näköalapaikka.
Viitailan ja Paakkolan rajalla aivan Likokallion (182,6 metriä) kainalossa Perttolantien varressa sijaitsevat myös Likolammet,[1] joita on kolme kappaletta. Perinnetiedon mukaan Likosissa liotettiin pellavaa, lampien käyttöoikeus oli jaettu eri talojen kesken ja alue oli ns. yhteistä maata.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitailan (1539 Witarla tai Vitarla[2]) kylä on ollut jo keskiajalla melkoisen suuri. Reivilässä sijaitsee muinaislinna ja Kuoppamäessä uhrikivi. Nämä viittaavat jopa keskiaikaa varhaisempaan esihistorialliseen asutusperinteeseen. Viitaila sijaitsee keskiaikaisten reittien risteyksessä. Vanha vaellustie kulki Lammilta Vesijärvelle. Tämä Ylinen Viipurintie haarautui nykyisille sijoilleen Hollolan ja Kärkölän kautta aina rannikolle saakka. Yliseltä Viipurintieltä johti toinen keskiaikainen yleinen tie Asikkalan kautta Savoon, tie erkani Lammilta muuttuen Suureksi Savontieksi. oli yhdysside Hämeen linnan ja Olavinlinnan välillä. Ylinen Viipurintie sekä Suuri Savontie kulkivat halki vanhojen kulttuurimaisemien ja olivat Kuninkaantien ohella Hämeen merkittävimpiä keskiajalta peräisin olevia yleisiä teitä.
Viitailan alueen metsien läpi on kulkenut ns. Evon metsärata. Evon metsärata oli Lammilla ja Asikkalassa sijainnut puutavaran kuljetukseen käytetty kapearaiteinen metsärautatie, joka oli käytössä vuosina 1908–1914. Radan pituus sivuhaaroineen oli 23 kilometriä ja se kulki 17 kilometrin matkan Evon valtionmetsistä Vesijärven rannalla sijainneelle Kailaniemen laiturille.
Viitailan Paakkolasta Kalmonmäen] peltojen kulmalta maan alta löytyi vanha asekätkö, jossa oli suuri määrä huonokuntoisia ja mädäntyneitä aseita. Aseet ovat m/28-30-jalkaväenkivääreitä, joita kutsutaan ”pystykorviksi. Asekätkön löysivät Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät. Kätketyt aseet liittyvät ns. asekätkentään. Asekätkentä oli jatkosodan loppuvaiheessa käynnistynyt oli mittava ja salainen operaatio. Sen tarkoituksena oli pelastaa maa sissisodan avulla, jos Neuvostoliitto yrittää Suomen miehitystä.
Rakennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakennetussa ympäristössä on vanhoja aina 1800-luvulta peräisin olevia arvokkaita rakennuksia joista osa on tyhjiltään, mutta pääosin vielä ehjiä ulkorakennuksineen. Uudempi rakennuskanta, joka on tällä hetkelläkin käytössä, on 1900-luvun alkupuolelta aina näihin päiviin rakennettua. Suurin osa näistä rakennuksista on rakennusperinteiltään merkittäviä ja useat ulkoisesti alkuperäisessä asussaan. Vanhimmat sukutilat ovat peräisin 1600-luvun alkupuolelta.
Keskiaikaisperäisten teiden risteyksessä sijaitsevassa Viitailassa oli vuoden 1539 maakirjan mukaan 32 taloa. Kun taasen Suomen asutus 1560-luvulla kyläluettelon mukaan (s. 139) Hollolan kihlakuntaan kuuluneessa Asikkalan Viitailan (Witarlan) kylässä on ollut peräti 26 verotilaa. Vanhin kylätontti olisi perimätiedon mukaan sijainnut Sairakkalaan ja Kailaniemeen johtavien teiden välissä Rouvalan tilan eteläpuolella kohoavalla matalalla mäellä. Alue on ollut asutusta peruskarttojen mukaan vielä 1960-luvulla, mutta nykyisin alue on autioitunut. Alueella on näkyvissä useita talonpohjia ja kellarikuoppia, joista osa edustanee modernia asutusvaihetta. Kuninkaan kartaston perusteella . Asutus on keskittynyt tien varteen, jossa on nykyisin pääosin peltoa. Pienempi astuskeskittymä on sijainnut pohjoisempana tienristeyksen kohdalla. Tästä osa on nykyisin peltona.
Viitailan koillispuolella sijaitsevan Reivilän kulttuurimaisemalle on ominaista harvakseltaan sijaitsevat tilakeskukset. Ne sijoittuvat Reivilän halki kulkevan kylätien varrelle. Tiloista Ala- ja Ylä-Vetikko muodostavat tiiviihkön rakennusryhmän. Siikaniemen päärakennus on 1920-luvulta. Reivilän varhaisen asutushistoriaan viittaa siellä sijaitseva muinaislinna ja Kuoppamäen uhrikivi.
Vaihtelevassa maisemassa sijaitsevat peltojen ympäröimät tilakeskukset sijoittuvat nauhamaisesti teiden varsille. Rakennuskannaltaan vanhimpiin lukeutuvat Lammintien varrella sijaitsevat 1800-luvulla rakennetut Uuden Rälssin ja Anttilan talojen päärakennukset. Viitailan seurojentalo on vuodelta 1923 ja koulu valmistui 1936. Seurojentalon ulkoasu on 1950-luvulta. Viitailan koulu on yksityisomistuksessa.
Viitailan seurojentalo on aktiivisessa ja elinvoimaisessa käytössä ja siellä järjestetään erilaisia tilaisuuksia.
Viitaila käsitti keskiajalla kaksi ryhmäkylää. Toisen ryhmäkylän paikkeilla sijaitsevien Kartanon ja Rouvalan tilakeskukset sijaitsevan maisemallisesti näkyvällä paikalla pelloilta kohoavan kumpareen laella. Kartanon päärakennus on 1700-luvulta ja Rouvalan samoilta vuosilta. Niiden pohjoispuolella oleva Konkosen talo sijaitsee pienemmän ryhmäkylän paikkeilla, lähes kiinni maantiessä. Päärakennus on vuodelta 1690. Kartanolta etelään sijoittuvat nauhamaisesti tien varrelle Söyringin kauppa (1910 ->) , Liekkolan tilakeskus ja viljelymaiseman päätteeksi Iso-Heikkilän tila. Iso-Heikkilän kookas, mansardikattoinen päärakennus on vuodelta 1915.[3] Liekkolan tilan mansardikattoinen päärakennus (1925) ja navetta sijoittuvat maisemaan maamerkin tavoin. Navetta ja tilan yhteydessä ollut 1800-luvulta oleva historiallinen viljamakasiini purettiin vuonna 2020.
Asikkalan kunta on kaavoittanut Viitailaan ja on hankkinut Paakkolan kylästä maata nimeten sen Kalliorinne-nimiseksi asuinalueeksi.
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitailasta kotoisin oleva Keijo Virtanen] kirjoittaa kirjassaan Katovuotta tapahtumista jotka sijoittuvat Viitailaan 1960 - 1970 luvulle.[4]
Viitailassa sijaitsee ympäristötaiteilija Sammo Konnon perustama Sammo Konnon-puisto.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Likoset
- ↑ Albert Sivén:, s.27
- ↑ Annu Tulonen: Alueraportti. Museoviraston inventointien kehittäminen. Päijät-Hämeen maakunnallinen investointi. Asikkalan kulttuuriympäristöohjelma. MARY, 1998.
- ↑ https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_29564
- ↑ https://www.google.com/maps/place/Sammo+Konnon-puisto/@61.138909,25.3786751,17z/data=!3m1!4b1!4m6!3m5!1s0x468e335e75fecc9b:0xa62bf47ee9e72928!8m2!3d61.1389064!4d25.38125!16s%2Fg%2F11htdky1kq?authuser=0&entry=ttu&g_ep=EgoyMDI0MTExOS4yIKXMDSoASAFQAw%3D%3D
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Viitailan-Paakkolan kyläyhdistys ry [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
- Paakkolan Kalliorinne [2] (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Viitailan-Paakkolan kylien muistelot, Lammi-Paino 1997.
- Viitailan-Paakkolan kylien muistelot II, Lammi-Paino 1999.
- Viitailan-Paakkolan kylien muistelot III, Lammi-Paino 2002.
| Kylät ja kyläkokonaisuudet | |
|---|---|
| Järvet | |
| Luonnonsuojelualueet | |
| Rakennukset ja rakennelmat |