Paula Vesala

Wikipediasta
1 muutos tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 8. lokakuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paula Vesala
Paula Vesala esiintymässä PMMP:n solistina vuonna 2012.
Paula Vesala esiintymässä PMMP:n solistina vuonna 2012.
Henkilötiedot
Koko nimi Paula Julia Vesala
Syntynyt10. joulukuuta 1981 (ikä 43)[1]
Kärsämäki, Suomi
Ammatti
Muusikko
Taiteilijanimi Vesala
Laulukielet suomi
Aktiivisena 2002–
Tyylilajit pop-rock
Soittimet viulu ja pianoView and modify data on Wikidata
Yhtyeet PMMP
Kerkko Koskinen Kollektiivi
Levy-yhtiöt Etenee Records
Aiheesta muualla
Kotisivut

Paula Julia Vesala (ent. Paula Anneli Kivivuori,[2] s. 10. joulukuuta 1981 Kärsämäki[1]) on suomalainen laulaja, muusikko, sanoittaja, näyttelijä ja käsikirjoittaja.

Vesala oli PMMP-yhtyeen toinen laulusolisti ja sanoittaja. Sittemmin hän on tehnyt soolouraa taiteilijanimellä Vesala.

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiskelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesala kävi Kuopion musiikkilukion. Hän opiskeli Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun musiikkipedagogi-ohjaajalinjalla kaksi vuotta. Kuopiossa opiskellessaan hän osallistui Kuopion ylioppilasteatterin toimintaan sekä ohjaajana että näyttelijänä.[3] Vesala siirtyi opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan, missä hän on opiskellut vuodesta 2002 lähtien musiikkikasvatuksen osastolla pääaineenaan klassinen laulu sekä muina instrumentteinaan piano ja viulu. Vuonna 2014 hän valmistui dramaturgiksi Teatterikorkeakoulusta ja hänet valittiin vuoden alumniksi 2022.[4]

[5]

Muutettuaan Yhdysvaltoihin vuonna 2014 hän alkoi opiskella näytelmäkirjailijan maisteriopintoja UCLA:ssa jossa hän suoritti sittemmin maisteritutkinnon.[6][7] Vesala sai UCLA-opintojaan varten Cirque du Soleil -stipendin. Vesala rahoitti opintojaan myös opettamalla UCLA:ssa.[8]



PMMP 2003–2014

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paula Vesala Ilosaarirockissa vuonna 2007.

Vesala oli vuonna 2002 perustetun PMMP-yhtyeen toinen solisti ja sanoittaja. Toinen solisteista oli Mira Luoti, ja yhtyeen säveltäjänä sekä tuottajana toimi Jori Sjöroos. Yhtye tuli tunnetuksi vuonna 2003 kultaa myyneellä kesähitillään Rusketusraidat, joka oli vuoden myydyin single Suomessa.[9] Uransa aikana yhtye voitti yhdeksän Emma-patsasta ja oli yksi Suomen suosituimmista bändeistä. Vuonna 2009 Mira Luoti, Jori Sjöroos ja Vesala saivat Teosto-palkinnon PMMP:n levystä Veden varaan.[10] Samana vuonna Vesala ja Luoti saivat kutsun Linnan juhliin.[11]

PMMP:n viimeinen keikka järjestettiin Helsingin jäähallilla lokakuussa 2013.[12] Yhtye julkaisi yhteensä seitsemän albumia ja lukuisia singlejä.

Vierailevana solistina, vuosina 2011–2014

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paula Vesala teki yhdessä viulisti Pekka Kuusiston kanssa toukokuussa 2011 julkaistun levyn Kiestinki. Naisasialiitto antoi hänelle albumin laulujen tekstien ansiosta Vuoden Lyyti -palkinnon, perusteena ansiokas tasa-arvotyö ja naisten sotakokemusten kuvaaminen.[13] Vesalan isoäiti työskenteli lääkintälottana Kiestingissä, joka oli Pohjois-Suomen päärintama jatkosodassa. Levyn sanoitukset perustuvat hänen sekä Vesalan toisen mummon kertomuksiin sodasta. Huhtikuussa 2020 Kuusisto ja Vesala esittivät levyn kokonaisuudessaan Yle Olohuoneessa.[14] [15]

Paula Vesala lauloi naisen roolissa Absoluuttisen Nollapisteen levyillä Pisara ja lammas 1 (2012) ja 2 (2014).[16]

Vuosina 2012–2013 Paula Vesala kuului Kerkko Koskinen Kollektiivi -kokoonpanoon yhtenä kolmesta laulusolistina yhdessä Vuokko Hovatan ja Mannan kanssa.[17][18] Yhtyeen ensimmäinen levy oli nimeltään Kerkko Koskinen Kollektiivi. Vesala sanoitti levylle kappaleen Koska meitä ei ole.[19] Hän sanoitti myös toisen säkeistön Anna Ahmatovan tekstiin perustuvaan Nukun hiljaa kirkkomaassa -kappaleeseen.[20] Kollektiivin toiselle albumille Vesala sanoitti laulun Oi rakkaus.[21]

Joulukuussa 2012 Vesala ja Sjöroos julkaisivat uuden version Unto Monosen Satumaa-kappaleesta osana Ihmiskauppa ei ole satua -kampanjaa.[22]

Vuonna 2013 Vesala kuului Hepa Halmeen aloittamaan Hepa Halme Prospektiin yhdessä Asan ja Hannu Salaman kanssa, johon kaikki kolme tekivät lausuntaa.[23]

Vuonna 2014 Vesala otti osaa Vain elämää -televisiosarjan kolmannelle kaudelle.[24] Vesala myös kirjoitti levytyssopimuksen DJPP:n perustaman Etenee Recordsin kanssa ja ilmoitti suunnitelmistaan julkaista ensimmäisen sooloalbuminsa.[25]

Sooloura: Vesala 2015–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paula Vesala kertoi lokakuussa 2015 esiintyvänsä vastaisuudessa taiteilijanimellä Vesala.[26] Hänen säveltämänsä ja sanoittamansa single ”Tequila” julkaistiin lokakuussa 2015.[27]

Single ”Tytöt ei soita kitaraa” julkaistiin maaliskuussa 2016 ja kolmas single ”Älä droppaa mun tunnelmaa” kesäkuussa 2016.[28] Myös sooloalbumi Vesala julkaistiin kesäkuussa 2016.[27] Vesala toimi levyllä säveltäjänä, soittajana, äänittäjänä, tuottajana, lauluntekstittäjänä ja vastaavana tuottajana.[8][29] Neljäntenä singlenä albumilta julkaistiin ”Ei pystyny hengittää” lokakuussa.lähde? Levy oli yhdeksän viikkoa Suomen albumilistan kärjessä.[30] Suomen 99. itsenäisyyspäivän kunniaksi Vesala ja Jori Sjöroos sovittivat, äänittivät ja tuottivat Finlandia-hymnin.[31]

Vuoden 2017 Emma-gaalassa Vesala palkittiin parhaan albumin, kappaleen (”Tequila”), naissolistin ja popin Emmoilla.[32] Toukokuussa hän julkaisi uuden singlen ”Muitaki ihmisii". Hän esiintyi vierailevana artistina JVG:n kappaleella ”Hombre”, joka oli joulukuussa 2017 julkaistun 95-elokuvan tunnuskappale. Vesala nähtiin myös kappaleen musiikkivideolla.[33]

Vuonna 2018 Vesala julkaisi kolme singleä: ”Nyt on lähtö”, ”Monta nimee” ja ”Mulla ei oo lapsuudensankarii”. Elokuussa hän toimi dramaturgina, juontajana ja laulajana Esa-Pekka Salonen 60 vuotta-juhlakonsertissa.[34] Salonen tilasi konserttiin uuden Vesala-kappaleen, ”Olin kerran täällä”.[35] Vesala, Jenni Vartiainen ja Sanni vierailivat Kaija Koon kappaleella ”Tule lähemmäs beibi 2018”, joka julkaistiin joulukuussa 2018 ja esittivät kappaleen myös Kaija Koon Hartwall Arena -konserteissa samassa kuussa.[36]

Helmikuussa 2019 Vesala julkaisi uuden singlen ”Uusia unelmia”. Puolentoista vuoden keikkatauon jälkeen Vesala oli kiertueella maaliskuun ja huhtikuun 2019.[37] Toukokuussa hän esitti Finlandia-hymnin Slovakiassa MM-kultaa voittaneen Suomen miesten jääkiekkomaajoukueen kultajuhlissa.[38] Hänen ensimmäinen Hartwall Arenan -keikkansa oli 25. lokakuuta. Joulukuussa Vesala julkaisi uuden singlensä ”Meillä kummittelee”.lähde? Vesala oli mukana toistamiseen Vain elämää -sarjassa, sen 10. kaudella vuonna 2019.[39]

Tammikuussa 2020 Vesala ilmoitti julkaisevansa toisen sooloalbuminsa vielä saman vuoden aikana.[40] Helmikuussa järjestetyssä Emma-gaalassa Vesala voitti vuoden live-esiintyjä -palkinnon.[41] Levyllään ”Etsimässä rauhaa” Vesala toimi säveltäjänä, tuottajana, soittajana, äänittäjänä, laulajana, sanoittajana ja vastaavana tuottajana yhdessä Minna Koiviston kanssa.[29]

Syksyllä 2022 Vesala oli yhteiskiertueella yhdessä Kaija Koon, Ellinooran ja Jenni Vartiaisen kanssa.[42]

22.9.2022 Vesala ilmoitti jättävänsä sooloprojektinsa vuosien mittaiselle tauolle helmikuussa 2023. Ennen taukoa hän kuitenkin teki loppuvuodesta vielä klubikiertueen sekä kesällä esiintyi eri festivaaleissa.[43] Vesalan viimeinen albumi ennen taukoa, "Näkemiin, melankolia" julkaistiin 10 helmikuuta 2023.

Sanoittajana, säveltäjänä ja tuottajana (2002–)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesala on tehnyt musiikkia niin itselleen, muille artisteille kuin elokuviin, tv-sarjoihin kuin teatteriinkin.

Vuonna 2007 hän perusti musiikin kustantamiseen keskittyneen Maailmanloppu Oy:n.[44]

Hän on saanut sanoituksistaan arvoltaan 6 000 euron Juha Vainio -sanoituspalkinnon vuonna 2016[45] sekä Reino Helismaa -sanoittajapalkinnon vuonna 2019. Hän oli ensimmäinen nainen, joka sai kyseisen palkinnon.[46] Vuonna 2011 Naisasialiitto palkitsi hänet ansiokkaasta tasa-arvotyöstä ja naisten sotakokemusten kuvaamisesta sanoituksissa.[13]

Musiikkia artisteille

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesala on säveltänyt ja sanoittanut lauluja PMMP:lle, Kerkko Koskinen Kollektiiville[47] ja itselleen.

Lisäksi hän on sanoittanut ja säveltänyt lauluja myös muille yhtyeille ja artisteille, kuten[48]

Musiikkia elokuviin, televisioon ja teatteriin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesala on säveltänyt musiikkia muiden artistien lisäksi muun muassa Teatteri Vantaaseen, Kuopion ylioppilasteatteriin, Porin kaupunginteatteriin ja Suomen Kansallisteatteriin.[49] Vaasan kaupunginteatteriin hän sävelsi musiikin Viirun ja Pesosen joulu -näytelmään.[50]

Luoti, Sjöroos ja Vesala tekivät tunnusmusiikin restauroituun Muumien maailma -televisiosarjaan, jonka ensiesitys oli Sub Juniori -kanavalla vuonna 2010. PMMP myös esitti kappaleen.[51] Sjöroos ja Vesala tekivät tunnusmusiikin myös vuonna 2017 ensi-iltansa saaneeseen Moomins at Christmas -elokuvaan.[52]

Vesala suomensi Benny Anderssonin ja Björn Ulvaeuksen musikaalin Kristina från Duvemåla, jonka ensi-ilta oli Svenska Teaternissa vuonna 2012.[53]

Hän käänsi suomeksi myös Kentin ”747”- ja ”Älska mig som den jag är” -kappaleet Lilla Teaternin näytelmään Kattona tähtitaivas (ruots. I taket lyser stjärnorna, ohjannut Milja Sarkola).lähde?

Vuonna 2013 kantaesitettyyn Kansallisteatterin Neljäs Tie -esitykseen Vesala teki musiikin Joel Anttilan kanssa.[54]

Keväällä 2018 kantaesityksensä saaneeseen Mamma Mia! -musikaaliin Vesala käänsi 22 Abban hittikappaletta suomeksi.[55]

Tyttö nimeltä Varpu -elokuvaan hän teki musiikin yhdessä Jori Sjöroosin kanssa.[56]

Markku Pölösen Oma maa -elokuvassa Suvi Teräsniska esitti ”Auringon lapset” -kappaleen, jonka tuottajina toimivat Sjöroos ja Vesala.[57]

Vesala teki musiikin Ballet Finlandin Omena-nykytanssiteokseen, jonka ensi-ilta oli vuonna 2021.[58][59]

Musiikkia muualle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 Helsingin Sanomien Nyt-liite tilasi Vesalalta uuden sanoituksen Suvivirteen.[60]

Vesala sävelsi ja sanoitti aapislauluja vuosina 2012–2013. lähde?

Näyttelijänä (2010–)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesala näytteli ensimmäistä kertaa teatterissa teini-ikäisenä.[7]

Vesalan elokuvadebyytti oli vuonna 2010 ilmestyneessä Arto Halosen ohjaamassa Prinsessa-elokuvassa, jossa hänellä oli sairaanhoitaja Elsan rooli.[61]

Vuonna 2012 Vesala esitti musiikinopettajaa Aku Louhimiehen ohjaamassa Vuosaari-elokuvassa[62] ja Teemu Nikin ohjaamassa elokuvassa 3 Simoa yksinhuoltaja-Eevaa[50].

Vuonna 2014 esitetyssä #lovemilla-televisiosarjassa Vesala esitti TV-Gittaa.[63]

Vuonna 2016 Vesala esitti Selma Vilhusen ohjaaman elokuvan Tyttö nimeltä Varpu toisessa pääosassa Sirua ja sai roolistaan Jussi-ehdokkuuden.[64] Tämän lisäksi Vesala esiintyi elokuvassa Tuntematon sotilas vuonna 2017.[65] Samana vuonna ilmestyi myös Alli Haapasalon ohjaama Syysprinssi-elokuva, jossa hän esitti Ainoa.[66] Elokuva pohjautui Anja Snelmanin romaaniin.[50]

Vuonna 2017 julkaistussa, Aku Louhimiehen ohjaamassa Tuntematon sotilas-elokuvassa Vesala esitti Lyytiä.[67]

Vuonna 2020 ensi-iltansa saaneessa Jenni Toivoniemen ohjaamassa Seurapeli-elokuvassa Vesala esitti Ullaa.[68]

Vuoden 2024 Ruudun alkuperäissarjassa Toinen tuleminen Vesalalla on aikuisviihdetähti Sofian rooli.[69]

Ääninäyttelijänä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ääninäyttelijänä Vesala on työskennellyt yli 20 tuotannossa[7], muun muassa:

Käsikirjoittajana ja dokumentaristina (2016– )

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 Vesalan kirjoittama English lesson -lyhytnäytelmä valittiin kahdeksan parhaan lyhytnäytelmän joukkoon Theater Masters[72] 10-minute play writing -kilpailussa, jossa Vesala edusti UCLA:a, jossa oli opiskelemassa.[73] Tammikuussa 2015 näytelmä esitettiin Aspenin Theater Masters -festivaalilla[74] ja huhtikuussa sitä työstettiin lisää New Yorkissa, minkä jälkeen se esitettiin teatterialan ammattilaisille.[73] Yhdysvaltalainen Samuel French -kustantamo julkaisi näytelmän.[8] Vesalan Please Vote -näytelmän ensi-ilta oli keväällä 2015 Los Angelesissa The Francis Ford Coppola One-Act -festivaaleilla.[75]

Vesalan Afganistan-näytelmä käsitteli Suomen roolia Naton johtamassa operaatiossa Afganistanissa, jossa oli mukana myös suomalaisia sotilaita. Näytelmää esitettiin Porissa ja Helsingissä.[50]

Vuonna 2016 Vesala toimi näytelmäkirjailijana näytelmässä “Monsters we imagined”, joka esitettiin UCLA School of Film, Theater & Television -koulun New Play Festival -tapahtumassa.[7]

Vesala debytoi dokumentaristina Perheen tähden -dokumentissa, joka esitettiin Ylellä marraskuussa 2017. Siinä pohditaan perheen yhdistämisen vaikeutta kahden erilaisen tarinan kautta.[76] Dokumentissa tarinansa kertovat Muhammed ja Roda, joka tuli Somaliasta yksin Suomeen 6-vuotiaana, eikä saanut koskaan perhettään Suomeen. Vaarallisen venematkan tehnyt Muhammed sen sijaan sai perheensä luokseen.[77]

Vesala käsikirjoitti yhdessä Markku Pölösen kanssa Pölösen ohjaaman Hamsteri-elokuvan (2023).[78]

Dramaturgina (2018– )

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesala toimi dramaturgina lokakuussa 2018 ensi-iltansa saaneessa Oma maa -elokuvassa. Ohjaaja Markku Pölösen mukaan Vesala vaikutti elokuvan käsikirjoituksessa naiskuvan uskottavuuteen.[79] Oona Airola sai roolistaan Jussi-palkinnon.[80]

Hän toimi dramaturgina ja liberestinä marraskuussa 2018 kantaesityksensä saaneessa Aineen ja ajan messussa, jonka sävelsi Stratovariuksen basisti Lauri Porra[81] Vantaan Viihdeorkesterin tilauksesta.[82] 50 minuuttia pitkän teoksen tekstin teki Esko Valtaoja, joka toimi esityksessä myös kertojana. Teoksessa esiintyi myös laulaja Ringa Manner ja äänitaiteilija Tuomas Norvio.[81]

Vesala toimi dramaturgina Kansallisoopperan ja -baletin Opera Beyond -hankkeen yhteydessä tuottamassa Laila-teoksessa, joka sai ensi-iltansa vuonna 2020. Teos yhdisti taidetta ja uutta teknologiaa ja sisälsi esimerkiksi Alminsalin lavalle sijoitetun videodomen seiniin ja lattiaan heijastettua videografiikkaa. 20 minuuttia kestävän teoksen suunnitteli ja toteutti taidekollektiivi Ekho Collective, sävelsi Esa-Pekka Salonen, äänisuunnittelijana toimi Tuomas Norvio.[83] Teos voitti kansainvälisen Fedora-palkinnon Digital Prize-kategorian. Palkinnon arvo oli 50 000 euroa. Fedoraa pidetään maailman suurimpana ooppera- ja balettialan kilpailuna.[84] Vuonna 2022 Laila oli Hong Kong Arts Festivalin 50. juhlavuoden kohokohta.[85]

Palkinnot ja tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PMMP:n saamia palkintoja ja tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vesala ja Luoti voittivat PMMP:n aikana yhdeksän Emma-patsasta. Vuonna 2003 PMMP valittiin Vuoden pop/rock-tulokkaaksi ja sen albumi Kuulkaas enot oli ehdolla vuoden debyyttialbumiksi. Vuonna 2005 PMMP valittiin vuoden yhtyeeksi ja sen albumi Kovemmat kädet valittiin sekä vuoden pop-albumiksi että vuoden albumiksi. Seuraavana vuonna yhtye oli ehdolla vuoden yhtyeeksi ja sen albumi Leskiäidin tyttäret valittiin sekä vuoden pop-albumiksi että vuoden albumiksi. Vuonna 2009 PMMP valittiin vuoden yhtyeeksi ja sen albumi Veden varaan valittiin sekä vuoden rock-albumiksi että vuoden albumiksi. Vuosien varrella yhtye keräsi yhteensä 23 Emma-ehdokkuutta. Sen kappaleita oli ehdolla Vuoden biiseksi vuosina 2003 (Rusketusraidat), 2005 (Oo siellä jossain mun) ja 2009 (Lautturi). PMMP:n Kuulkaas Live! -DVD oli ehdolla Vuoden kotimaiseksi DVD:ksi vuonna 2008. Vuonna 2009 PMMP oli ehdolla vuoden artistiksi yleisöäänestyksessä ja seuraavana vuonna vuoden live-esiintyjäksi. Vuonna 2012 PMMP:llä oli viisi Emma-ehdokkuutta: vuoden pop-albumi (Rakkaudella), vuoden yhtye, sekä kolme yleisön äänestämää ehdokkuutta: vuoden artisti, vuoden musiikkivideo (Rakkaalleni) ja Vuoden albuminkansi (Rakkaudesta). Vuonna 2013 PMMP oli ehdolla vuoden artistiksi yleisöäänestyksessä.[86]
  • Vuonna 2009 Vesala, Luoti ja Sjöroos saivat Teosto-palkinnon levystä Veden varaan.[10] Luoti ja Vesala saivat samana vuonna myös kutsun Linnan juhliin.[11]
  • Vuonna 2013 yhtye sai kulttuuriministeri Paavo Arhinmäeltä Vuoden Suomi -palkinnon. Veikkausvaroista maksetun palkinnon suuruus oli 26 000 euroa.[87]
  • Joulukuussa 2013 Amnesty Internationalin Suomen osasto palkitsi PMMP:n Amnestyn Kynttiläpalkinnolla yhtyeen naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta työstä.[88]

Vesalan saamia palkintoja ja tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vuonna 2011 Vesala sai Naisasialiiton Vuoden Lyyti -palkinnon.[13]
  • Vuonna 2016 Vesala sai Juha Vainio -sanoituspalkinnon[45] ja hänet nimettiin Tapaseuran nuorten vuoden 2016 hyvien tapojen lähettilääksi.[89]
  • Vuonna 2017 Vesala sai Jussi-ehdokkuuden parhaasta naissivuosasta[90] elokuvasta Tyttö nimeltä Varpu, jossa hän oli toisessa pääosassa.[64], Emma-gaalasta hän voitti neljä Emmaa: paras albumi, kappale (”Tequila”), naissolisti ja pop.[32] Hän oli ensimmäinen nainen, joka on ollut samana vuonna ehdokkaana sekä Jussi- että Emma-palkinnoista. Emma-gaalassa hänellä oli seitsemän ehdokkuutta: vuoden albumi, vuoden naissolisti, vuoden pop, vuoden biisi, Vuoden tuottaja, Yleisöäänestys, Yleisöäänestys: musiikkivideo.[90]
  • Vuonna 2019 Vesala sai Reino Helismaa -sanoittajapalkinnon[46] sekä Taiteen edistämiskeskuksen Taiken jakaman taiteen valtionpalkinnon. Palkintoa perusteltiin sillä, että Vesalan tekemä musiikki ja lyriikat resonoivat nykyhetkessä.[91]
  • Vuonna 2020 Vesala voitti Emma-gaalassa vuoden live-esiintyjä -palkinnon.[41] Soundi-lehti palkitsi hänen Soundi-palkinnolla, jonka se antaa vuosittain merkittävälle suomalaiselle musiikkivaikuttajalle.[92] Settlementtiliitto antoi hänelle Alli Trygg -tunnustuspalkinnon. Palkintoa perusteltiin paitsi Vesalan taiteilijantyöllä myös sillä, että hän toimii yhteiskunnallisena keskustelijana, joka on tukenut taiteensa avulla lähisuhdeväkivallan ja viharikosten uhreja, transsukupuolisia, köyhiä ja mielenterveysongelmista kärsiviä. Hän on puhunut myös työelämän turvallisuudesta ja toiminut rasismia vastaan.[93] Eläköön SuomiRock! -gaalassa Vesala sai Vuoden Rockteko-palkinnon yhteiskunnallisesta vaikuttamisestaan, jota hän teki pandemia-aikana puhumalla tapahtuma-alan vaikeuksista.[94]
  • Vuonna 2021 Vesalalle myönnettiin Espoo Ciné -palkinto. Palkintoa perusteltiin sillä, että Vesala oli pitänyt elokuvakulttuurin asiaa esillä pandemia-aikana puhuen esimerkiksi epäoikeudenmukaisista rajoitustoimista sekä sosiaalisessa mediassa että neuvottelupöydissä.[95]

Arvostelua

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesalan ryhtyminen BMW:n mainoskasvoksi herätti tammikuussa 2022 arvostelua.[96] Mainoksen sitaatissa Vesala sanoo: "On vaikuttavaa, että uuden BMW iX:n verhoilun valmistuksessa on käytetty meressä kelluneita muovipulloja ja vanhoja kalaverkkoja." Vastaavassa ruotsalaisessa mainoksessa lähes sama repliikki on esitetty ruotsalaisen räppärin Timbuktun sanomaksi. Mainos herätti Twitter-pikaviestipalvelussa keskustelua myös siksi, ettei sähkömaasturia pidetä kovinkaan ekologisena ostoksena ja mainos katsottiin viherpesuksi.[97]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paula Vesala on kotoisin Kärsämäeltä. Hänen isänsä kuoli juuri ennen hänen syntymäänsä.[98] Jonkin aikaa myös isäpuoli oli osa perhettä, kunnes tämä kuoli Vesalan ollessa alle parikymppinen.[99]

Vesala meni naimisiin The Rasmus -yhtyeen laulusolistin Lauri Ylösen kanssa marraskuussa 2014. Tätä ennen he olivat olleet yhdessä kymmenen vuotta.[100] He olivat yhdessä Linnan juhlissa vuonna 2009. Pariskunta erosi loppuvuodesta 2016.[100][101] Pariskunnalla on vuonna 2008 syntynyt poika.[102][103]

Vesala asui Los Angelesissa Yhdysvalloissa vuosina 2014–2018.[104]

Diskografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Paula Vesalan diskografia

Studioalbumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filmografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvat
Vuosi Elokuva Rooli
2010 Prinsessa Elsa, hoitaja
2012 Vuosaari musiikinopettaja
3 Simoa Eeva, yksinhuoltaja
2015 PMMP – Tässä elämä on
2016 Tyttö nimeltä Varpu Siru
Syysprinssi Aino
2017 Tuntematon sotilas Lyyti
2020 Seurapeli Ulla
2021 70 on vain numero Vesala

[61]

Televisiosarjat
Vuosi Sarja Rooli
2014 #lovemilla TV-Gitta
Vain elämää, 3. kausi oma itsensä
2019 Vain elämää, 10. kausi oma itsensä
2024 Toinen tuleminen Sofia

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Aalto-Setälä, Julia: Paula Vesala täyttää tänään 35 vuotta - näin hän on muuttunut Iltalehti. 10.12.2016. Viitattu 29.11.2017.
  2. ↑ Paula Vesala ja Lauri Ylönen tekivät uuden avioehdon vain puoli vuotta ennen eroa MTV Uutiset. 29.9.2016. Viitattu 12.11.2019.
  3. ↑ Esitykset Kuopion ylioppilasteatteri. Viitattu 1.5.2021.
  4. ↑ Jarva, Hannu: Näyttelemään siirtynyt Vesala: ”Nautin olla kameran edessä, vaikka samalla se on hirveätä” Karjalainen. 5.9.2016. Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy. Arkistoitu 7.3.2017.
  5. ↑ Paula Vesala, Adel Abidin ja Dalia Stasevska ovat Taideyliopiston Vuoden alumnit 2022 Taideyliopisto. 15.9.2022. Viitattu 21.12.2024.
  6. ↑ Yhdysvaltoihin muuttanut Paula Vesala: "Opiskelukaverit eivät tiedä, että olen julkkis" Ilta-Sanomat. 26.10.2015. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 29.11.2017.
  7. ↑ a b c d e f g h Finnish voice actress, student Paula Vesala debuts original play Daily Bruin. Viitattu 30.1.2022.
  8. ↑ a b c Paula Vesalan ura nousukiidossa Yhdysvalloissa: Minusta tulee julkaistu näytelmäkirjailija mtvuutiset.fi. 26.7.2015. Viitattu 16.2.2022.
  9. ↑ Myydyimmät kotimaiset singlet vuonna 2003 (arkistolinkki) Musiikkituottajat. Arkistoitu 1.5.2012. Viitattu 29.11.2017.
  10. ↑ a b Helsingin Sanomat, 2.12.2009. Sanoma Media Finland Oy.
  11. ↑ a b PMMP kutsuttiin Linnaan Iltalehti. 16.11.2009. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 29.11.2017.
  12. ↑ PMMP www.pmmp.fi. Viitattu 30.1.2022.
  13. ↑ a b c Paula Vesala on Vuoden Lyyti Kansan Uutiset. 7.6.2011. Kansan Uutiset oy.
  14. ↑ Pekka Kuusisto ja Paula Vesala laulavat sodan tarinaa naisen näkökulmasta: “Sodan käyneet ovat koronapandemiassa suurimman uhan alla” yle.fi. Viitattu 30.1.2022.
  15. ↑ Arvioita | Kiestinki on keidas nykymetelin keskellä Helsingin Sanomat. 30.8.2011. Viitattu 30.1.2022.
  16. ↑ Pisara ja lammas Absoluuttinen Nollapiste. Viitattu 24.8.2019.
  17. ↑ Kerkko Koskinen kasasi bändin Paula Vesalan, Mannan ja Vuokko Hovatan kanssa - Rumba.fi www.rumba.fi. 30.3.2012. Viitattu 28.1.2022.
  18. ↑ Paula Vesala töihin ulkomaille – Maija Vilkkumaa tilalle Kerkko Koskinen Kollektiiviin yle.fi. Viitattu 28.1.2022.
  19. ↑ KERKKO KOSKINEN KOLLEKTIIVI: Kerkko Koskinen Kollektiivi - Soundi.fi www.soundi.fi. 24.8.2012. Viitattu 30.1.2022.
  20. ↑ Koskinen, Kerkko : Kerkko Koskinen Kollektiivi - Levykauppa Äx www.levykauppax.fi. Viitattu 16.2.2022.
  21. ↑ Fono.fi - Äänitetietokanta www.fono.fi. Viitattu 16.2.2022.
  22. ↑ Jori Sjöroos ja Paula Vesala haluavat kertoa sinulle pari asiaa ihmiskaupasta - Rumba.fi www.rumba.fi. 3.12.2012. Viitattu 16.2.2022.
  23. ↑ Halme Prospekt – Prosektum TUM Records.
  24. ↑ Tässä on kolmannen kauden uskomaton Vain elämää -artistikattaus! Nelonen. 8.6.2014. Viitattu 7.3.2017.
  25. ↑ Räsänen, Mikko: Nyt se on varmaa: Paula Vesala lähtee soolouralle! Voice. 1.10.2014. Viitattu 13.11.2016.
  26. ↑ Soolouran aloittava Paula Vesala julkaisee ensisinglensä nimellä ”Vesala” Warner Music Live. 20.10.2015. Warner Music Group. Viitattu 23.10.2015.
  27. ↑ a b Paula Vesala julkaisi ensimmäisen soolosinkkunsa – kuuntele tästä MTV3 Uutiset. 23.10.2015. MTV3. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 23.10.2015.
  28. ↑ Vesala, Paula: Vesala – Kolmossinkku ”Älä droppaa mun tunnelmaa” pihalla 8.6.2015. Facebook.
  29. ↑ a b Vesala Vesala. Viitattu 28.1.2022.
  30. ↑ Yhdeksän viikkoa listan kärjessä! Musiikkituottajat. 20.8.2016. Viitattu 16.2.2022.
  31. ↑ Vesala ja Sjöroos versioivat Finlandiaa – tältä kuulostaa kansallishymni elektronisessa äänimaailmassa - Soundi.fi www.soundi.fi. 6.12.2016. Viitattu 16.2.2022.
  32. ↑ a b Ylimutka, Leena: Huimat neljä Emma-palkintoa voittanut Paula Vesala: "Jatkoille Antti Tuiskun kanssa" Iltalehti. 4.2.2017. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 6.2.2017.
  33. ↑ JVG julkaisi uuden musiikkivideon – 95-elokuvan musiikkivideolla muistellaan kultahuumaa! Warner Music Live. 6.11.2017. Viitattu 29.11.2017.
  34. ↑ Konserttiarvostelu | Esa-Pekka Salosen juhlakonsertti rikkoi vanhat kaavat – esityksen juonsi Paula Vesala, jolle Salonen jutteli kuin hyvälle kaverille Helsingin Sanomat. 18.8.2018. Viitattu 28.1.2022.
  35. ↑ Harri Hautala: Esa-Pekka Salosen rennoissa 60-vuotisjuhlissa yleisökin pääsi laulamaan: "Ette varmaan tänne tullessanne arvanneet pääsevänne Vesalan taustakuoroksi" Aamulehti. 18.8.2018. Viitattu 28.1.2022.
  36. ↑ Ketkä muut muka? Kaija Koo, Sanni, Vesala ja Jenni Vartiainen tekivät yhteiskappaleen Rumna. 2.12.2018. Viitattu 19.12.2018.
  37. ↑ Vatka, Miia: Vesala palaa puolentoista vuoden keikkatauolta - luvassa uudistunut liveshow iltalehti.fi. 26.11.2018. Viitattu 27.11.2018.
  38. ↑ Noora Hapuli: Kultajuhlien koskettavin hetki: Paula Vesala astui lavalle ja kajautti ilmoille Finlandia-hymnin – kultamitalistit seisoivat hartaina rivissä Ilta-Sanomat. 27.5.2019. Viitattu 30.1.2022.
  39. ↑ Tässä ovat uudet Vain elämää -tähdet – kaikki kahdeksan ovat olleet mukana aiemminkin
  40. ↑ Mettänen, Heli: Paula Vesalan fanit haltioissaan – laulaja teki lupauksen uudelle vuodelle: ”Julkaisen toisen soololevyni” Iltalehti. 1.1.2020. Viitattu 1.1.2020.
  41. ↑ a b Live-Emma tuli! Paula Vesala paljasti pysäyttävimmän keikkahetken: ”Aloinkin vaan itkeä” www.iltalehti.fi. Viitattu 16.2.2022.
  42. ↑ Vedenpää, Ville; Mankkinen, Jussi: Mestarit Areenalla tekee paluun, mutta nyt esiintyy uusi naiskokoonpano – "Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus yhdistää eri sukupolvia musiikillisesti" Yle Uutiset. 28.3.2022. Viitattu 21.10.2022.
  43. ↑ Laulaja Paula Vesala kertoo jättävänsä soolo­uransa ”vuosien mittaiselle” tauolle
  44. ↑ Maailmanloppu Oy - Y-tunnus: 2106352-9 - Yritystiedot, taloustiedot, päättäjät & hallituksen jäsenet www.finder.fi. Viitattu 30.1.2022.
  45. ↑ a b Tähtivaara, Sarianne: Paula Vesala saa Juha Vainio -palkinnon - arvo 6 000 euroa Iltalehti. 28.7.2016. Viitattu 29.11.2017.
  46. ↑ a b Paula Vesala saa ensimmäisenä naisena Reino Helismaa -palkinnon ts.fi. 7.6.2019. Viitattu 30.1.2022.
  47. ↑ KERKKO KOSKINEN KOLLEKTIIVI: 2 - Soundi.fi www.soundi.fi. 3.10.2014. Viitattu 28.1.2022.
  48. ↑ ”Paula Vesala” (musiikkitallenne) Kansalliskirjaston hakupalvelu. Viitattu 15.12.2019.
  49. ↑ Vuori, Suna: Paula Vesala ja Tapani Rinne säveltävät teatterimusiikkia (tilaajille) Helsingin Sanomat. 18.1.2013. Viitattu 23.12.2014.
  50. ↑ a b c d e Paulan monet puolet – Tequila-Vesalalla on ainakin kymmenen ammattia yle.fi. Viitattu 30.1.2022.
  51. ↑ PMMP teki tunnusmusiikin Muumi-sarjaan mtvuutiset.fi. 8.4.2010. Viitattu 30.1.2022.
  52. ↑ Jori Sjöroos and Paula Vesala write the theme song for an upcoming… Music Finland. Viitattu 30.1.2022. (englanti)
  53. ↑ Kira Gronow HS: Paula Vesala kääntää Kristinan suomeksi Helsingin Sanomat. 5.2.2012. Viitattu 30.1.2022.
  54. ↑ Arvio | Kansallisteatterin Neljäs tie avaa talouspolitiikkaa ansiokkaasti Helsingin Sanomat. 22.3.2013. Viitattu 30.1.2022.
  55. ↑ Paula Vesala suomensi yli 20 Abba-hittiä Mamma Mia -musikaaliin - "Leikin Abbaa PMMP:ssä 10 vuotta" www.iltalehti.fi. Viitattu 30.1.2022.
  56. ↑ Elokuva: Tyttö nimeltä Varpu Savoy-teatteri. Viitattu 30.1.2022.
  57. ↑ Suvi Teräsniskan uutuusvideo vain IL:ssä - laulu kuvaa koskettavaa romanssia: ”En ole oikein koskaan osannut puhua rakkaudesta” www.iltalehti.fi. Viitattu 30.1.2022.
  58. ↑ Kanneltalo - Tapahtumat www.kanneltalo.fi. Viitattu 30.1.2022.
  59. ↑ Tanssin Voima festivaali | Ballet Finland: Omena & Willman Dance Company: Sävelet, jotka eivät soi | Dance Info Finland www.danceinfo.fi. 24.9.2021. Arkistoitu 30.1.2022. Viitattu 30.1.2022.
  60. ↑ Nyt.fi | Muslimien vaatimuksista Suvivirren muuttamiseksi on melskattu taas syyttä koko viikonloppu – nyt raivon keskiössä on Paula Vesalan sanoittama ”uusi Suvivirsi” vuodelta 2011 Helsingin Sanomat. 4.6.2018. Viitattu 30.1.2022.
  61. ↑ a b Prinsessa Elokuva Princessa Elokuva. Viitattu 21.4.2010.
  62. ↑ Elonet.fi: Vuosaari. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 2012. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.4.2023).
  63. ↑ Paula Vesala muuntautuu tv:ssä gootiksi yle.fi. Viitattu 19.4.2023.
  64. ↑ a b Sharma, Mira: Jussi-ehdokkaat julkistettiin – miespääosassa historiallinen ratkaisu! Ilta-Sanomat. 20.1.2017. Viitattu 20.9.2019.
  65. ↑ Paula Vesala Elonet. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 5.11.2017.
  66. ↑ Elonet.fi: Syysprinssi. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 2016. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.4.2023).
  67. ↑ Elonet.fi: Tuntematon sotilas. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 2017. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.4.2023).
  68. ↑ Anna Tenhu: Paula Vesala roolistaan Seurapeli-elokuvassa: Ulla-hahmollani on esikuva oikeassa elämässä! Seiska.fi. 29.8.2020. Arkistoitu 19.4.2023. Viitattu 19.4.2023.
  69. ↑ Jenna Lempinen: Paula Vesala ja Pihla Viitala nähdään eroottisissa rooleissa – tältä näyttää Pihla Viitala pornotähtenä: katso traileri Ilta-Sanomat. 12.3.2024. Viitattu 23.5.2024.
  70. ↑ Oikaisuja | Vesala dubbaa seuraavaksi Angry Birds Stella -animaatiosarjan uusia jaksoja Helsingin Sanomat. 20.12.2014. Viitattu 30.1.2022.
  71. ↑ a b c d e Paula Vesala Tietoviisas. 18.11.2010. Arkistoitu 23.12.2014. Viitattu 23.12.2014.
  72. ↑ Take Ten Theater Masters. Viitattu 16.2.2022. (englanniksi)
  73. ↑ a b Miia Hiiri: Paula Vesala menestyy USA:ssa Ilta-Sanomat. 14.12.2014. Viitattu 16.2.2022.
  74. ↑ Andrew Travers: Emerging playwrights take ten at Theater Masters 2015 festival www.aspentimes.com. Viitattu 30.1.2022. (englanti)
  75. ↑ The Francis Ford Coppola One-Act Festival - UCLA Department of Theater - UCLA's 1340 Macgowan Hall www.performingartslive.com. Viitattu 16.2.2022.
  76. ↑ Suikkanen, Päivi: Docstop – kymmenen uutta dokumenttia, täynnä tunnetta ja asennetta Yle TV1. 31.10.2017. Viitattu 29.11.2017.
  77. ↑ Docstop: Perheen tähden - Paula Vesala pelkää dokumenttinsa päähenkilöiden puolesta yle.fi. Viitattu 30.1.2022.
  78. ↑ Elonet.fi: Hamsterit. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 2022. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.4.2023).
  79. ↑ Oma maa tarjoaa naisnäkökulmaa raivaajavuosiin – Paula Vesala pyyhki käsikirjoituksesta pölyyntyneimmät suomikliseet Yle Uutiset. 25.10.2018. Viitattu 30.1.2022.
  80. ↑ Uransa toisen Jussi-palkinnon voittaneen Oona Airolan ensimmäiselle Jussille kävi köpelösti: "Minun piti käydä vaihtamassa se" mtvuutiset.fi. 23.3.2019. Viitattu 30.1.2022.
  81. ↑ a b Paula Vesala, Lauri Porra, Ringa Manner ja Esko Valtaoja varsin merkillisen produktion kimpussa - Soundi.fi www.soundi.fi. 3.10.2018. Viitattu 30.1.2022.
  82. ↑ ”Suuri sinfoninen matka | Aineen ja ajan messu”.
  83. ↑ Musiikki | Tekoälyolio Laila saa tärkeän roolin Kansallisoopperan uudessa teoksessa: Vain kuusi kuulijaa kerrallaan pääsee kokemaan jatkuvasti muuttuvaa teosta kupolin sisään Helsingin Sanomat. 19.8.2020. Viitattu 30.1.2022.
  84. ↑ Interactive opera Laila wins Fedora Digital prize Music Finland. Viitattu 30.1.2022. (englanti)
  85. ↑ Immersive Opera “Laila” at the 50th Hong Kong Arts Festival The Theatre Times. 16.5.2021. Viitattu 30.1.2022. (englanti)
  86. ↑ Emma Gaala - Arkisto www.emmagaala.fi. Viitattu 16.2.2022.
  87. ↑ Suomi-palkinnot PMMP:lle ja Juha Jokelalle ts.fi. 16.12.2013. Viitattu 30.1.2022.
  88. ↑ Amnesty myöntää ihmisoikeuspalkinnon PMMP:lle Maaseudun Tulevaisuus. Arkistoitu 30.1.2022. Viitattu 30.1.2022.
  89. ↑ Nuorten hyvien tapojen lähettiläät Tapaseura. 2016. Arkistoitu 15.3.2017. Viitattu 14.3.2017.
  90. ↑ a b Paula Vesalalle historiallinen määrä ehdokkuuksia Emma- ja Jussi-gaalassa - tähän kukaan muu ei ole pystynyt www.iltalehti.fi. Viitattu 28.1.2022.
  91. ↑ "Ultramodernille" Vesalalle musiikin valtionpalkinto: "Hämmentävän hienoa" – Kalle Kinnusesta ensimmäinen palkittu elokuvakriitikko Yle Uutiset. 29.11.2019. Viitattu 30.1.2022.
  92. ↑ Soundi-palkinto Paula Vesalalle: ”Poplaulut ylläpitävät arvomaailmoja, mitkä eivät ole enää tätä päivää” - Soundi.fi www.soundi.fi. 19.3.2020. Viitattu 30.1.2022.
  93. ↑ Palkinnot | Paula Vesala sai Setlementtiliiton ensimmäisen Alli Trygg -tunnustuspalkinnon – ”Uskaltaa puhua niistä kipeistä asioista, joista yleensä yhä vaietaan” Helsingin Sanomat. 11.11.2020. Viitattu 30.1.2022.
  94. ↑ Lauri Kujanpää: Eläköön SuomiRock! -gaalassa palkittiin suomalaisen musiikin tekijöitä - katso voittajat Voice.fi. 27.11.2020. Viitattu 30.1.2022.
  95. ↑ Espoo Ciné -palkinto Paula Vesalalle – Vesala haluaa, että pandemian kolhimat kulttuurialan ihmiset pääsevät tekemään työtään Länsiväylä. 30.8.2021. Viitattu 30.1.2022.
  96. ↑ Vesala, Erin, Elastinen ja monet muut Suomen pop­tähdet ovat hypänneet autojättien manne­kiineiksi, ja se raivostuttaa monia – taustalla on suuri murros Helsingin Sanomat 28.1.2022
  97. ↑ Iida Kantola: Paula Vesalan automainoksesta nousi meteli Twitterissä – kuvasta paljastui häkellyttävä yksityiskohta Ilta-Sanomat. 24.1.2022. Viitattu 28.1.2022.
  98. ↑ Virta, Mikko: Paula Vesala avautuu raskaista muistoistaan: Isä, ex-poikaystävä ja isäpuoli kuolivat Iltalehti. 22.9.2014. Viitattu 30.8.2019.
  99. ↑ Isättöminä kasvaneet Paula Vesala ja Selma Vilhunen: ”Kaikissa perheissä on säröjä ja rikkimenneitä kohtia” Me Naiset. 7.7.2016. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 29.11.2017.
  100. ↑ a b Määttänen, Juuso: Paula Vesala ja Lauri Ylönen: Avioero! Iltalehti. 29.9.2016. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 29.9.2016.
  101. ↑ Nyt se on virallista: Paula Vesala ja Lauri Ylönen jättivät avioerohakemuksen | Seiska Seiska.fi. Viitattu 1.6.2022.
  102. ↑ Myllyoja, Essi: Lauri Ylönen: "Olen huono pitämään yllä ihmissuhteita" Me Naiset. 12.4.2011. Viitattu 12.11.2019.
  103. ↑ Paula Vesala ja Lauri Ylönen: Avioehto MTV Uutiset. 8.1.2015. Viitattu 12.11.2019.
  104. ↑ Image: Paula Vesala muutti takaisin Suomeen – paluu toi mukanaan tuskastuttavia tilanteita: kodissa kattava turvajärjestelmä Ilta-Sanomat. 28.2.2019. Sanoma Oy. Viitattu 1.6.2022.
  105. ↑ Vesala: Vesala Musiikkituottajat. Viitattu 19.6.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Paula_Vesala&oldid=22909228”