Nopean kehityksen malli
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: kirjallisuutta merkitty luetteloon mutta ei lainkaan viitteitä |
Nopean kehityksen malli (RAD) on ohjelmistokehityksen malli, joka pyrkii nopeampaan ja laadukkaampaan kehitystyöhön kuin perinteiseen ohjelmistokehityksen elinkaareen tukeutuvat mallit (vrt. Vesiputousmalli).
Termin esitteli ensimmäisenä James Martin kirjassaan Rapid Application Development (1991). Nopean kehityksen mallin tarkoituksena on dramaattisesti lyhentää ohjelmistokehitykseen kuluvaa aikaa ja näin ollen tuntuvasti parantaa ohjelmistokehittämisen tuottavuutta.
Kehittämisen malli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kehitystyössä kommunikointi ja suunnittelu toteutetaan ensin yhdessä perinteisen ohjelmistokehityksen mukaisesti. Suunnittelun jälkeen toteutus jaetaan sopiviin kokonaisuuksiin, komponentteihin, joiden valmistumisesta vastaa erilliset kehitystiimit. Kehitystiimit tekevät komponentin rakenteen mallintamisen ja ohjelmointityön erillään muista tiimeistä. Kehitystyö on aikasidonnaista eli komponenttien valmistumiselle on tiukat aikarajat. Lopuksi komponentit yhdistetään yhdeksi ohjelmistoksi. Mallin mukainen kehitystyö on myös vahvasti iteratiivista ja sen tukena käytetään paljon prototyyppien tekemistä.
Hyödyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nopean kehittämisen mallin hyötynä on nopea ohjelmistoprojektin läpimenoaika. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jätettäessä alkusuunnittelu ja -määrittely vähemmälle huomiolle, säästetään aikaa itse mallinnus- ja ohjelmointityölle. Hyödyksi voidaan katsoa myös ajan ja henkilöresurssien säästö.
Kritiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nopean kehityksen malli on saanut myös paljon kritiikkiä osakseen. Kritiikki johtuu osin siitä, että sitä tulkitaan monella eri tapaa. Nopean kehityksen mallilla saatetaan ymmärtää vain eri ohjelmistokehityksen vaiheiden nopeuttamista tai sitä saatetaan käyttää tekosyynä sivuuttaa joitakin ohjelmistokehityksen perusperiaatteita. Mallia on kritisoitu myös siitä syystä, että nopealla kehitystyöllä ei voida saavuttaa korkeaa laatua. Sen on sanottukin soveltuvan parhaiten yksinkertaisten ohjelmistojen kehittämiseen, ja vaativien ohjemistojen rakentamiseen tulisi käyttää muita ohjelmistokehitysmalleja.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Howard, Alan: Rapid Application Development: rough and dirty or value-for-money engineering? s. 27–29. Communications of the ACM, vol. 45, 2002. (englanniksi)
- Martin, James: Rapid Application Development. Indianapolis, USA: Macmillan, 1991. ISBN 0-02-376775-8 (englanniksi)