Kurikka

Kurikka
vaakuna	sijainti
Kurikan urheilupuisto jokimaisemassa
Sijainti	62°37′00″N, 022°24′00″E
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Seinäjoen seutukunta
Kuntanumero	301
Hallinnollinen keskus	Kurikan keskustaajama
Perustettu	1868
– kappeliksi	1672
– kauppalaksi	1966
– kaupungiksi	1977
Kuntaliitokset	Jurva (2009) Jalasjärvi (2016)
Kokonaispinta-ala	1 743,91 km² 58:nneksi suurin 2022
– maa	1 724,63 km²
– sisävesi	19,28 km²
Väkiluku	19 515 59:nneksi suurin 31.10.2024
– väestötiheys	11,32 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	14,7 %
– 15–64-v.	54,7 %
– yli 64-v.	30,6 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	96,6 %
– ruotsinkielisiä	0,4 %
– muut	2,9 %
Kunnallisvero	8,40 % 199:nneksi suurin 2024
Kaupunginjohtaja	Anna-Kaisa Pusa
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • Kok.  • PS  • SDP  • KD  • Vihr.  • Vas.	17 11 8 4 1 1 1
kurikka.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Kurikka on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kurikan väkiluku on 19 515 (2024-10-3131. lokakuuta 2024) ja pinta-ala 1 743,91 km² (2022-01-011. tammikuuta 2022), josta 1 724,63 km² maata ja 19,28 km² sisävesiä.

Jurvan kunta liittyi Kurikkaan vuoden 2009 alussa, Jalasjärvi vuoden 2016 alussa. Kurikka on kuntaliitosten johdosta nykyään pinta-alaltaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan suurin ja väkiluvultaan toiseksi suurin kaupunki. Kurikka on myös Suomen suurin maatalouspitäjä maatalouden tuloilla mitattuna.

Historia

Kurikan kappelin perustamisasiakirja vuodelta 1672, jossa kerrotaan, että Kurikka-niminen kappeli perustettiin 22. huhtikuuta 1672.

Kurikan vaakuna vuosina 1951–2008.

Kurikan asutuksesta on kirjallisia todisteita 1540-luvulta lähtien. Kun olosuhteet kehittyivät Suomessa, alkoi Kurikassakin teollistuminen 1900-luvun alussa metalli- ja puuteollisuuden saroilla. Kurikan kappeli perustettiin 1672. Kunta itsenäistyi Ilmajoesta vuonna 1868; se sai kauppalanoikeudet vuonna 1966 ja kaupunki siitä tuli vuonna 1977.

Kurikka kuului aluksi Isonkyrön seurakuntaan. Sitten siitä tuli vuonna 1516 perustettuun Ilmajoen kappeliin kuulunut saarnahuonekunta. Vuonna 1672 kappeliksi muuttunut Kurikka sai nimensä seudun keskustan kohdalla Kyrönjoen itärannalle asutetuista Kurikan taloista, joista ensimmäinen on rakennettu viimeistään 1400-luvulla (Antti Kurikka 1480). Kurikan ensimmäinen asukas tuli näille erämetsilleen Lempäälästä tai Pirkkalasta, jossa Kurikan talo on ollut jo aikaisemmin. Muistona siitä on edelleen Pirkkalassa oleva Kurikan kunnanosa. Kurikan kirkkoa vastapäätä, toisella puolen jokea, on vieläkin vanhin jäljellä oleva näistä Kurikan kantataloista, Wähä-Kurikka (nykyinen Rinta-Kurikka). Se seisoo edelleen samalla paikalla, korkealla jokitörmällä Kurikanlahden (Meijerinlampi) yläpuolella. Talon vanhimmat kellariosat ovat jopa 1400-1500 luvulta. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf on matkapäiväkirjansa mukaan viettänyt talossa seurueineen yönsä 1626 talvella matkallaan Pohjanlahden ympäri Tukholmaan. (Upsalan yliopiston kirjasto. Kuninkaan matkapäiväkirja. Elarsin kokoelmat)

Maantiede

Kurikan naapurikunnat ovat Ilmajoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Laihia, Maalahti, Närpiö, Parkano, Seinäjoki ja Teuva.

Kurikan korkein kohta on heti keskustan länsipuolella sijaitseva Lehtivuori, joka on peräti 196 metriä merenpinnan yläpuolella. Vieressä oleva Pikku Lehtivuorikin on 191 m korkea.

Luonto

Kurikan Natura-kohteita ovat liito-oravistaan tunnetut Metsäkylän metsä ja Isokorpi, Pitkämönluoman ja Pässilänvuoren lehtoalueet, sekä soidensuojeluohjelman parissa olevat Levaneva, Haukilamminneva, Iso Kakkurinneva, Kurpanneva ja Mustasaarenneva.

Vesistöt

Kurikan kaupungin alueella on kaikkiaan 34 järveä, joista suurimmat ovat Kivi- ja Levalammen tekojärvi, Liikapuron tekojärvi ja Iso Madesjärvi.

Kurikasta vuonna 2010 löytynyt pohjavesialue on Suomen suurin ja on kooltaan noin 250 neliökilometriä. Sen tutkiminen aloitettiin 2014. Siitä on suunniteltu veden ottoa Kurikalle ja Vaasalle, joka saa käyttöveden pintavesistä.

Kylät

Helsingin Sanomat teki joulukuussa 2017 jutun Suomen maaseudun katoavista kylistä. Siinä kerrottiin, että Kurikasta oli muuttoliikkeen myötä kadonnut nykykunnista eniten kyliä vuoden 1990 jälkeen, peräti 22. Jutun pohjana olevissa Suomen ympäristökeskuksen arvioissa kyläksi oli laskettu melko tiiviisti rakennettu alue, jossa asuu vakituisesti 20–200 asukasta.

Jalasjärven alue Ahonkylä, Alavalli, Hirvijärvi, Ilvesjoki, Jokipii, Keskikylä, kirkonkylä, Koskue, Luopajärvi, Sikakylä, Taivalmaa ja Ylivalli.

Jurvan alue Harjunkylä, Jyrynkylä, Järvenpää, Kentta, Kesti, kirkonkylä, Koskimäki, Metsäkylä, Niemenkylä, Närvijoki, Rannankylä, Sarvijoki, Tainuskylä ja Tupenkylä.

Kurikan alue Hakuni, Juonenkylä, Kakkuri, Kamppi, kirkonkylä, Korvenkylä, Kurikankylä, Laulaja, Levi, Lohiluoma, Luomainkylä, Luopa, Lusankylä, Mieto, Myllykylä, Oppaanmäki, Panttila, Pitkämönkylä, Polvenkylä, Saarenkylä, Salonkylä, Syväojankylä, Säntti, Tuiskula, Varpahaiskylä ja Viitala.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Kurikassa oli 21 203 asukasta, joista 13 296 asui taajamissa, 7 814 haja-asutusalueilla ja 93:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kurikan taajama-aste on 63,0 %. Kurikan taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Ilmajoki-Kurikka*	6 765 (Kurikan alueella) 13 503 (yhteensä)
2	Jalasjärven kirkonkylä	3 311
3	Jurvan kirkonkylä	1 873
4	Jokipii	364
5	Luopa	293
6	Niemenkylä	250
7	Kakkuri	236
8	Luopajärvi	204

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kurikan keskustaajama on kasvanut yhteen Ilmajoen kirkonkylän ja Koskenkorvan kanssa. Ilmajoki-Kurikan taajamassa on yhteensä 13 503 asukasta ja sen pinta-ala on 55,89 neliökilometriä.

Väestö

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kurikan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			27 208
1985			27 312
1990			26 566
1995			25 871
2000			24 406
2005			23 650
2010			22 811
2016			21 501
2020			20 656
Lähde: Tilastokeskus.

Kieli ja etnisyys

Kurikan väestöstä oli vuonna 2023 suomenkielisiä 96,6 prosenttia, ruotsinkielisiä 0,4 prosenttia ja vieraskielisiä 2,9 prosenttia. Kurikassa asui vuoden 2023 lopussa 521 ulkomaan kansalaista, mikä on 2,6 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on ukrainalaiset, joita asuu Kurikassa 200 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat virolaiset (77) ja thaimaalaiset (35).

Uskonto

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kurikassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Kurikan seurakunta
  • Jalasjärven kappeliseurakunta
  • Jurvan kappeliseurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kurikan alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Kurikassa toimii Jurvan helluntaiseurakunta. Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kurikassa toimii Jalasjärven helluntaiseurakunta ja Kurikan Kotiseurakunta.

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kurikan kaupungin nykyisellä alueella.

• Jalasjärven seurakunta (liitetty Kurikan seurakuntaan 2016)
• Jurvan seurakunta (liitetty Kurikan seurakuntaan 2009)

Talous

Kurikan työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)

  Alkutuotanto (11.2%)

  Jalostus (31.1%)

  Palvelusektori (56.6%)

  Muut sektorit (1.1%)

Talousalueena Kurikka kuuluu Seinäjoen seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 39 715 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 32. suurin.

Kurikassa oli vuonna 2022 yhteensä 6 865 työpaikkaa ja kaupungissa asui 7 768 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 64,8 prosenttia. Kurikan työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 56,6 prosenttia, jalostuksen 31,1 prosenttia ja alkutuotannon 11,2 prosenttia.

Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 88,4 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 76,8 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 8,4 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Kurikassa on 156,1 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

Yritykset

Nykypäivänä kaupungissa on useita teollisuusyrityksiä. Suurin työllistäjä on työkoneiden ohjaamoja valmistava ja laitekokoonpanoa tekevä Fortaco Oy (entinen Velsa). Fortacolla on Kurikassa noin 250 työntekijää. Myös Pohjanmaan Kaluste Oy sekä Relicomp Oy työllistää yli 100 henkilöä.

Julkistalous

Kurikan kaupunki omistaa noin 4,7 miljoonaa Nesteen osaketta. Kurikan kaupunki omistaa myös noin 6,2 miljoonaa Fortumin osaketta (tieto 4.7.2021). Heinäkuussa 2021 osakkeiden arvo oli yhteensä hieman yli 388 miljoonaa euroa. Syyskuussa 2024 Kurikan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olavi Kandolin kertoi, että kaupungin omistamat osakkeet ovat tuottaneet yli 100 miljoonan euron edestä osinkotuloja viimeisen 10 vuoden aikana. Osinkotulojen avulla kaupunkiin on saatu muun muassa 3,5 prosenttiyksikköä matalampi kunnallisverotus (kuin ilman osinkotuloja) sekä ilmainen varhaiskasvatus.

Liikenne

Kurikan kylät ja päätiet vuoden 2016 alusta.

Kurikka sijaitsee liikenteellisesti hyvässä paikassa: Kurikasta on hyvät tieyhteydet muun muassa Seinäjoelle, Vaasaan ja Tampereelle. Kaupungin läpi kulkee Eurooppatie E12 (Valtatie 3) Helsingistä Vaasaan ja kantatie 67 Seinäjoelta Kaskisiin. Kurikan länsipäässä Sarvijoella, kaupungin rajaa hipoen kulkee myös Eurooppatie E8 (Valtatie 8) Turusta Ouluun. Lisäksi Suupohjan rata Seinäjoelta Kaskisiin kulkee kaupungin läpi. Nykyään radalla on vain tavaraliikennettä, henkilöliikenne loppui vuonna 1968. Lähimmät henkilöliikenteen rautatieasemat Kurikasta ovat Seinäjoki ja Parkano.

Helsinkiin 346 km Tampereelle 169 km Turkuun 275 km Ouluun 357 km

Lahteen 294 km Kuopioon 340 km Jyväskylään 214 km Poriin 153 km

Vaasaan 76 km Seinäjoelle 32 km Lapualle 57 km

Kulttuuri

Ruoka

Kurikan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla perunakropsu eli perunataikinasta tehty pannukakku. Perinne elää myös tunnetussa sanonnassa ”Kurikasta kotoosin ja kropsua eväsnä”.

Tapahtumat

Vuodesta 1998 Kurikassa on järjestetty Haku päällä -nimistä vuosittaista ”heilanhakufestivaalia”. Toinen pitkään jatkunut tapahtuma on paikallisten huonekaluvalmistajien tuotantoa esittelevät Mööpeli-messut.

Evankelisen herätysliikkeen evankeliumijuhla järjestettiin Kurikassa vuonna 1975 ja kansanmusiikkitapahtuma Eteläpohjalaiset Spelit 1979.

Nähtävyydet

Botniaring, moottorirata Jurvassa Legenda, Juha Miedon patsas Elokuvateatteri Jalasjärven Kino Elokuvateatteri Kurikan Kino Elomaan pelimannitupa Hakunin kotieläintila Iso-Ojan perinnetalo Jurvan kirkko Jurvan liikuntahalli Jurvan museo

Jurvan puuseppämuseo Jyllinkosken sähköpuisto Keramiikkapaja ja -putiikki Ari Markkola Kurikka Golf Kurikan jäähalli Kurikan keilahalli Kurikan kirjasto Kurikan kirkko Kurikan museo ja kotiseututalo Kurikan urheilukenttä

Kusikivi Liikennepuisto Loukajanvuoren näköalatorni ja kota Meijerin lampi Monnari eli monitoimitalo Muistomerkkiveturi Risto Pitkämön uimaranta Uimahalli Molskis

Luontoreitit

• Jyllinkosken lehtomaasto
• Nuijapolku (Tuiskula – Varpahaiskylä)
• Samuli Paulaharjun polku (Kampinkylä)
• Korven Jotos (Korvenkylä – Hakuni)
• Kurjen kierros (Rajavuori – Levaneva – Pässilä -reitistö)
• Suopolku (Niinistö)
• Sällinpolku (Jurva)
• Pahkapolku (Viitalankylä)
• Ketunlenkki (keskusta)
• Autionmaan luontopolut (Paulapieksut)
• Pohjoisen Suupohjan reitistöt

Urheilu

Kurikassa toimii Kurikan Ryhti, jonka lajeina ovat ampumahiihto, hiihto, jalkapallo, jousiammunta, jääkiekko, kamppailu-urheilu, lentopallo, salibandy, sulkapallo, uinti ja yleisurheilu. Lisäksi Rasti-Kurikka on menestynyt suunnistusseura. Kurikan Seibukan on menestynyt judoseura. Kurikassa on myös urheiluseura Kurikan Visa, jonka toiminta keskittyy pääasiassa shakkiin, tikanheittoon ja lentopalloon. Kurikan punttiklubi on menestynyt painonnostoon keskittynyt seura. Kurikassa on jäähalli, uimahalli, tennishalli ja urheilukeskus, jossa ovat yleisurheilukenttä, pesä- ja jalkapallokenttä, tenniskenttä, kuntorata ja hiekkatekonurmikenttä. Kurikassa on myös monitoimikeskus, Monnari, jossa voi harrastaa normaalien sisäurheilulajien lisäksi jousiammuntaa. Lisäksi löytyy erillinen seurojen ylläpitämä painonnosto- ja kamppailusali. Jurvan puolella on liikuntahalli ja siinä kuntosali.

Hallinto ja politiikka

Hallinto

Jalasjärven liityttyä Kurikkaan vuoden 2016 alusta kuntien kaksi valtuustoa yhdistyivät väliaikaiseksi valtuustoksi seuraaviin vaaleihin saakka. Yhdistyneessä valtuustossa paikkoja oli kaikkiaan 78 ja ne jakautuvat seuraavasti: keskusta 33, kokoomus 19, perussuomalaiset 14, SDP 8, vasemmistoliitto 3 sekä kristillisdemokraatit 1.

Kuntavaaleissa 2021 jakautuivat 43 paikkaa kaupunginvaltuustossa seuraavasti: keskusta 17 paikkaa (-2 verraten vuoden 2017 kuntavaaleihin), kokoomus 11 paikkaa (+1), perussuomalaiset kahdeksan paikkaa (+4), SDP neljä paikkaa (-1), vihreät yhden paikan (-1), kristillisdemokraatit yhden paikan (-1) ja vasemmistoliitto yhden paikan (-).

Kaupunginjohtajana toimii Anna-Kaisa Pusa.

Politiikka

Annetut äänet vuosien 2017 ja 2021 kuntavaaleissa Kurikan ja Jalasjärven kuntaliitoksen jälkeen. (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi	KESK		KOK		PS		SDP		KD		VIHR		VAS		Johto
	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%
2017	4 736	42,0	2 472	21,9	1 094	9,7	1 456	12,9	531	4,7	505	4,5	480	4,3	20,1
2021 a	3 621	37,3	2 355	24,2	1 751	18,0	966	9,9	401	4,1	372	3,8	234	2,4	13,1
Huomiot a Keskusta ja RKP vaaliliitossa vuoden 2021 kuntavaaleissa.

Merkittäviä henkilöitä

Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista kurikkalaisista

Kuvat

• 
  Kurikan kirkko.
• 
  Kurikan jäähalli.
• 
  Kurikan urheilukenttä.

Ystävyyskunnat

Kurikka ennen vuotta 2009.

• Ockelbon kunta, Ruotsi
• Melhus, Norja
• Pärnun kaupunki, Viro
• Sauga, Viro

Katso myös

• Luettelo Kurikan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Kuriskasta – Från Kuricka.

Lähteet

• Ville Luho ja Osmo Rinta-Tassi, Kurikan historia i. Esihistoriasta Suomen sotaan. Kurikan kaupunki 1980.
• Osmo Rinta-Tassi, Kurikan historia II, osa 1. Kappelista kauppalaksi, vuodesta 1809 vuoteen 1965. Kurikan kaupunki 2003.
• Osmo Rinta-Tassi, Kurikan historia II, osa 2. Kappelista kauppalaksi, vuodesta 1809 vuoteen 1965. Kurikan kaupunki 2004.
• Kurikan kappelin historia 1672-1794
• Kurikan keskustan kartta vuodelta 1847
• Lähde

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kurikka Wikimedia Commonsissa

• Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: Jurva liittyy Kurikkaan
• Kurikan kaupungin kotisivut
• Tilastokeskus – Kurikan avainluvut
• Kurikan ja Jurvan kansalaissivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kurikka-Seura
• Häähypyt Kurikassa 1947, Ylen Elävä arkisto