Hyvinkään rautatieasema

Hyvinkää
Hyvinge
Perustiedot
Lyhenne	Hy
Rataosa	Helsinki–Riihimäki, Hyvinkää–Karjaa
Sijainti	60°37′52″N, 024°51′27″E
Osoite	Rautatienkatu 9, 05800 Hyvinkää
Etäisyydet	Helsinki 58,7 km Riihimäki 12,6 km Jokela 10,9 km Karjaa 99,1 km Rajamäki 13 km
Avattu	1862
Liikenne
Käyttäjiä	6 396 (arkivrk 2014)
Liikennöitsijä(t)	VR-Yhtymä
Lähijunat	T D R
Vaihtoyhteydet	Hyvinkään paikallisliikenteen linja-autot
Matkustajalaituri(t)
Laiturinäytöt	6 kpl, 2 kpl / raide
Asemarakennus
Tyyppi	puurakenteinen asemarakennus
Lipunmyynti	kyllä
Hissejä	2
Ratapiha
Raiteisto	3 laituriraidetta 2 ohittavaa raidetta
Helsinki–Riihimäki Km   Lyh. Liikennepaikat  Tampereelle  Lahteen  Kesijärvelle 71,3 Ri Riihimäki asema 69,9 Rila Riihimäki lajittelu 68,6 Rit Riihimäki tavara 66,5 Arp Arolampi 64,~ Monni Seututien 143 ylitys Hyvinkään konepaja  Karjaalle 58,6 Hy Hyvinkää  Karkkilaan Seututien 290 alitus Valtatien 25 alitus 54,4 Palopuro (uusi) 52,7 Palopuro (vanha) 49,~ Takoja 47,8 Jk Jokela 45,~ Hui Huikko 44,2 Nup Nuppulinna 40,7 Pur Purola 40,4 Purola Metson raide 38,7 Sau Saunakallio 36,6 Jp Järvenpää asema 35,2 Lul Lustikulla 34,6 Ain Ainola Seututien 145 ylitys 33,5 Rnm Ristinummi 31,1 Kytömaa  Lahteen  Porvooseen 28,7 Ke Kerava asema  kaupunkiradalle  Vuosaareen Seututien 148 ylitys Seututien 152 ylitys 15,7 Tkl Tikkurila 15,4 Keravanjoki Kehä III:n alitus 13,9 Pla Puistola 12,5 Tna Tapanila Malmin hautausmaalle (pur.) 10,7 Ml Malmi 9,3 Pmk Pukinmäki Kehä I:n ylitys 8,6 Vantaanjoki 7,2 Olk Oulunkylä 5,7 Käp Käpylä Kantatien 45 alitus 4,9 Ilr Ilmala ratapiha 4,6 Pslt Pasila tavara 4,2 Pau Pasila autojuna-asema  Turkuun 3,1 Psl Pasila asema 3,0 Psla Pasila alapiha  Keravalle  Katajanokalle (pur.) 0,0 Hki Helsinki päärautatieasema Merkkien selitykset Hyvinkää–Karjaa Km   Lyh. Liikennepaikat  Riihimäelle 99,0 Hy Hyvinkää  Karkkilaan  Helsinkiin Hyvinkää (Hangon rata) Suomen rautatiemuseo Vantaanjoki 92,5 Vrl Viertola Valtatie 3:n ylitys Seututien 130 alitus 90,0 Npo Noppo Valtatie 25:n ylitys 87,7 Periäinen 85,9 Altian raide 85,5 Rm Rajamäki 80,3 Kiv Kiljava Seututien 132 alitus 77,1 Rö Röykkä 74,8 Kor Korpi 72,4 Tyrysoja 70,1 Haimoo 66,5 Sel Selki 62,9 Otp Otalampi Seututien 120 alitus 60,3 Katinhäntä 55,4 Oja Ojakkala  Olkkalaan (pur.) Valtatie 2:n alitus 48,4 Nm Nummela 44,8 Hiidenmäki Seututien 110 ylitys Valtatie 1:n ylitys 40,8 Mui Muijala 34,8 Lo Lohja  Lohjan satamaan (pur.)  Lohjan satamaan 5,0 Loj Lohjanjärvi Seututien 116 ylitys 31,4 Keskilohja Valtatie 25:n alitus 24,6 Virkkala 21,5 Krn Kirkniemi 14,8 Mso Mustio 12,8 Ingvalla 7,9 Mel Meltola  Helsinkiin 0,0 Kr Karjaa  Turkuun  Hankoon Merkkien selitykset
Infobox OK

Hyvinkään rautatieasema (lyh. Hy, ruots. Hyvinge järnvägsstation) on rautatieasema Helsinki–Riihimäki-radan varrella Hyvinkäällä. Asema on yksi vuonna 1862 valmistuneen Helsinki–Hämeenlinna-radan alkuperäisistä asemista, sijaiten melko tarkkaan radan puolivälissä. Se rakennettiin arkkitehti Carl Albert Edelfeltin laatimien Riihimäen aseman piirustusten mukaan. Asemalla sijaitsi myös postitoimisto, kunnes sen eteläpuolelle valmistui erillinen postitalo vuonna 1907. Asemalla pysähtyvät pääradan lähijunat R, D ja T. Helsinkiin liikennöidään raiteelta 1 ja Riihimäelle raiteelta 4. Ohittavat kaukojunat käyttävät raiteita 2 ja 3, joilla ei ole laituria. Raide 5 ei ole käytössä. Hyvinkäältä on yhteys Helsinkiin, Karjaalle ja Riihimäen kautta Tampereelle sekä Lahteen ja Kouvolaan. VR Hyvinkään konepaja sijaitsee pari kilometriä asemalta pohjoiseen. Aseman tuntumassa sijaitsee myös Suomen Rautatiemuseo entisellä Hanko–Hyvinkää-radan Hyvinkään aseman alueella, minkä lisäksi rautatieasema toimii Hyvinkään kaupunkiliikenteen keskeisenä risteyspaikkana ja kaikkien paikallisbussilinjojen lähtöpaikkana.

Alkuperäisistä pääradan asemista Järvenpään ja Hyvinkään asemat ovat ainoat, jotka ovat yhä alkuperäisessä käytössään. Hyvinkään rautatieasemat ovat myös yksi Museoviraston vuonna 2009 määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

Lähellä rautatieasemaa sijaitsi vuonna 1911 avatun yksityisen Hyvinkää-Karkkila-radan Hyvinkään-asema, joka purettiin radan lakkauttamisen jälkeen 1960-luvun lopulla.

Hyvinkään asema on Helsinki–Riihimäki-rataosan korkeimmalla sijaitseva rautatieliikennepaikka (111 metriä merenpinnan yläpuolella).

Historiaa

Kun Helsingin–Hämeenlinnan radan rakennustyöt alkoivat tulevan Hyvinkään seudulla vuonna 1857, radan varsi oli asumatonta Nurmijärven pitäjään kuuluneen Hyvinkäänkylän takamaata. Alueella kulkivat ainoastaan maantie Helsingistä Hausjärven kautta Hämeenlinnaan ja siitä haarautunut Vaiveron kylätie. Ensimmäiset radan rakentajien asumukset ja sairaala sijoitettiinkin Vaiveron kylän taloihin, muutaman kilometrin päähän nykyiseltä asemalta luoteeseen. Rakennustöiden edetessä nykyisen aseman seudulle pystytettiin rakentajien asumuksia ja vankisiirtola, koska työssä oli mukana myös vankeja. Vuoteen 1861 saakka toiminnassa ollut vankisiirtola sijaitsi nykyisen asema-alueen pysäköintialueen pohjoispuolella.

Rautatietä suunniteltaessa 1850-luvulla sijoitettiin ensimmäiset rautatieasemat 20 kilometrin välein veden ja polttoaineen täydennystarpeen vuoksi. Tikkurilan ja Järvenpään jälkeen kolmas väliasema oli alkujaan tarkoitus sijoittaa Palojoelle eli Palopuroon, mutta vuonna 1859 aseman paikaksi päätettiin rautatien ja maantien risteys Hyvinkäänkylässä. Paikalla sijaitsi radanrakentajien muodostama yhdyskunta ja siellä tehtiin suuria maansiirtotöitä ratalinjan puhkaisemiseksi Salpausselän läpi. Osaltaan aseman sijaintiin lienee vaikuttanut Erkylän kartanon omistaja Johan Reinhold Munck, joka pyrki laajentamaan metsätaloustuotteidensa markkinointia. Silloinen Nurmijärven ja Hausjärven sekä Uudenmaan ja Hämeen läänien raja kulki aivan Hyvinkään rautatieaseman koillispuolitse.

Hyvinkään asemanseutu hiljeni nopeasti rautatieaseman valmistuttua vuonna 1862. Rakentajien muutettua pois jäivät monet alueelle rakennetut talot tyhjilleen, ja niitä siirrettiin mm. Tikkurilaan, Ryttylään ja Hämeenlinnaan. Kuitenkin Hyvinkäänkylässä sijainnut kestikievari siirrettiin aseman lähistölle, jotta junalla saapuvien oli helpompi saada kyyti asemalta eteenpäin. Pienessä asemakylässä rautatieasema oli ainoa julkinen rakennus, jossa järjestettiin myös juhlatilaisuudet ja jumalanpalvelukset. Kylään saatiin kauppa vuonna 1866, mutta rukoushuone sinne rakennettiin vasta vuonna 1896.

Hiljaiselo ei kuitenkaan jatkunut pitkään, sillä vuonna 1871 paikkakunnalle saapuivat Hangon radan rakentajat. Yksityisen radan rakentajat olivat huomattavasti kansainvälisempää joukkoa kuin valtion rautatien rakentajat olivat olleet. Koska Hangon rata oli yksityinen, se sai oman asemansa kuusipaikkaisine veturitalleineen. Näin Hyvinkäälle syntyi kaksi erillistä rautatieasemaa omine päälliköineen ja muine henkilökuntineen. Vuonna 1874 pääradan aseman tuntumaan perustettiin valtionrautateiden taimisto, koska metsäisille seuduille rakennettujen asemien ympärille tehtiin puistikoita. Taimiston sijoittamiseen hiekkaiselle Salpausselälle on epäilty Hyvinkäälle muuttaneen rautateiden johtajan Georg Strömbergin näkemyksiä. Hangon rata siirtyi valtiolle kuitenkin jo vuonna 1875.

1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Hyvinkään asemakylän elämä vilkastui toisaalta teollistumisen, toisaalta siirtolaisuuden ansiosta. Suomesta Amerikkaan matkanneet siirtolaiset kulkivat junalla Hankoon, josta lähti ympärivuotinen laivayhteys Britanniaan. Pohjanmaalta tulleet matkaajat yöpyivät Seinäjoella ja Hyvinkäällä, joihin oli rakennettu erityiset siirtolaismajatalot. Osa siirtolaisista joutui odottamaan Hyvinkäällä, koska Hangon majapaikat olivat siirtolaisuuden huippuvuosina niin täynnä, ettei tilaa uusille lähtijöille aina ollut. Hyvinkäällä toimi laivayhtiöiden asiamiehiä, jotka kaupittelivat matkaajille laivalippuja.

Ensimmäinen teollisuuslaitos Hyvinkään rautatieaseman seudulle saatiin vuonna 1895, kun aseman kaakkoispuolelle, silloin vielä Hausjärven alueelle perustettiin villatehdas. Sen myötä asemakylä alkoi laajentua myös idän suuntaan lääninrajan molemmin puolin. Nurmijärven kunnan koillisosasta ja Hausjärven kunnan lounaisosasta muodostettiin vuonna 1918 uusi Hyvinkään kunta, jolloin lääninraja siirtyi pohjoisemmaksi. Samalla asemakylästä muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta. Asemakylästä oli kuitenkin muodostunut niin merkittävä asutus- ja teollisuuskeskus, että se erotettiin maalaiskunnasta omaksi kauppalakseen vuonna 1926. Hyvinkää muuttui kaupungiksi yhtenä ensimmäisistä ns. uusista kaupungeista vuoden 1960 alussa ja Hyvinkään maalaiskunta liitettiin kaupunkiin vuoden 1969 alussa.

Hyvinkään merkitys risteysasemana korostui entisestään 1900-luvun alkuvuosina. Vuonna 1905 valmistui kapearaiteinen teollisuusrata Hangon radan ratapihalta Hyyppärän kivilouhoksille. Tämä rata oli käytössä 1950-luvulle saakka. Vuonna 1908 valmistui sekä henkilö- että tavaraliikennettä palveleva kapearaiteinen rautatie Kytäjälle; tätä rataa jatkettiin Karkkilaan saakka vuonna 1911. Karkkilan radan asemarakennus rakennettiin Hangon radan pohjoispuolelle nykyisen Siltakadun ja pääradan väliin. Ensimmäiset ehdotukset Valtionrautateiden konepajan siirtämiseksi Helsingistä Hyvinkäälle tehtiin vuonna 1919, mutta konepajan sijoituskiistojen ja 1930-luvun pulakauden vuoksi hanke lykkääntyi. Konepajan rakennustyöt Hyvinkäällä alkoivat sota-aikana vuonna 1941, pistoraide ratapihan pohjoispäästä alueelle valmistui vuonna 1943 ja veturikonepaja aloitti toimintansa vuonna 1949. VR:n keskustaimisto siirrettiin Hyvinkäältä Tuusulan Nuppulinnaan vuonna 1962 ja sen alueelle rakennettiin myöhemmin mm. Hyvinkään kaupunginkirjasto, kaupungin virastotalo ja kauppatori.

Maantieyhteyksien parantuessa Hyvinkään asema rautateiden solmukohtana alkoi vähentyä sotien jälkeen. Henkilöliikenne Karkkilan radalla lopetettiin vuonna 1961 ja koko rata poistettiin käytöstä ja purettiin tavaraliikenteen päätyttyä vuonna 1967. Myös Karkkilan radan asemarakennus purettiin. Henkilöliikenne Hangon radalla Hyvinkään ja Karjaan välillä puolestaan lopetettiin vuonna 1983, minkä jälkeen kyseisellä rataosalla on liikennöinyt vain tavarajunia. Rautatiemuseo siirrettiin Helsingin rautatieaseman ahtaiksi käyneistä tiloista entisen Hangon radan asemarakennukseen ja veturitalliin vuonna 1974. Hyvinkään rautatieasema siirrettiin kauko-ohjaukseen vuonna 1993 ja alikulkukäytävä asemarakennukselta välilaiturille valmistui vuonna 1995. Hyvinkään asemarakennus siirtyi VR-Yhtymälle vuonna 1995 ja asema-alueen muita rakennuksia Ratahallintokeskukselta Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007.

Vuonna 1957, jolloin tuli kuluneeksi sata vuotta Hyvinkään ratatyömaan perustamisesta, rautatieaseman pohjoispuolella sijaitsevassa puistikossa paljastettiin Wäinö Aaltosen veistämä rautateiden rakentajien muistomerkki.

Pari kilometriä Hyvinkään rautatieaseman pohjoispuolella Paavolan kaupunginosan kohdalla sattui 28. tammikuuta 1981 junaonnettomuus, jossa Poriin matkalla ollut pikajuna törmäsi raskaassa soralastissa olleeseen kuorma-autoon tilapäisellä tasoylikäytävällä. Onnettomuudessa sai surmansa viisi ja loukkaantui 15 henkilöä.

Kulkuyhteydet

Asemalta lähtevät Hyvinkään paikallisliikenteen bussilinjat:

• 1 Asema – (Sairaala / Vehkoja) – Hyvinkäänkylä
• 2/2A Asema – Sahanmäki – Mustamännistö
• 2B Asema – Sahanmäen teollisuusalue
• 3 Asema – Talvisilta – Nummenkärki – Veikkari
• 4 Asema – Hakala
• 5 Asema – Pavinmäki – Martti
• 6 Asema – Paavola
• 7 Asema – Hakakallio – Metsäkalteva (kutsuohjattu linja)

Asemarakennus

Arkkitehti Carl Albert Edelfelt laati Hyvinkään asemarakennuksesta piirustukset, jotka vahvistettiin 15. maaliskuuta 1860. Näitä piirustuksia ei kuitenkaan koskaan käytetty, vaan asema rakennettiin Edelfeltin Riihimäkeä varten laatimien suunnitelmien pohjalta vuosina 1860-1862. Aseman vuoraus tapahtui vuonna 1863. Alkuperäistä asemarakennusta on myöhemmin laajennettu ja alkujaan sveitsiläisvaikutteista asemaa muutettiin enemmän uusrenessanssityyppiseksi asemaksi. Myöhemmin aseman laiturikatos purettiin, ikkunoiden jako ja vuorilaudat vaihdettiin ja aseman katolla ollut kello poistettiin. Myös aseman sisäosat on remontoitu.

Lähteet

• Valanto Sirkka: Suomen Rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto - Rakennushistorian osasto, 1982. ISBN 951-9074-68-6

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hyvinkään rautatieasema Wikimedia Commonsissa

Etelä-Suomen lähijunaliikenteen linjakartta

																									O
																								Kotkan satama
																								Kotka
																								Paimenportti
																								Kyminlinna
																								Kymi
																								Tavastila
																								Inkeroinen
																								Myllykoski		Z
																											Kouvola
																				M	R						Koria
																						Nokia					Kausala
																						Tesoma					Uusikylä
	H																					Tampere					Nastola
Hanko																						Lempäälä	G				Villähde
Hanko-Pohjoinen																						Viiala					Lahti
Santala																						Toijala		Herrala	O
Lappohja																				M		Iittala		Järvelä
Skogby																				D		Parola		Lappila			Henna
Tammisaari																						Hämeenlinna		Mommila
Dragsvik																						Turenki		Oitti
Karjaa																			T			Ryttylä		Hikiä			Mäntsälä
Inkoo		Y																						Riihimäki
Siuntio			U	L																		Hyvinkää	G
Kirkkonummi																						Jokela					Haarajoki
Tolsa																						Saunakallio
Jorvas							Martinlaakso								Vantaankoski							Järvenpää
Masala					E		Louhela								Vehkala			K				Ainola
Kauklahti							Myyrmäki								Kivistö												Kerava
Espoo							Malminkartano								Aviapolis												Savio
Tuomarila							Kannelmäki								Lentoasema												Korso
Koivuhovi							Pohjois-Haaga								Leinelä												Rekola
Kauniainen																											Koivukylä
Kera																											Hiekkaharju
Kilo						A																					Tikkurila
Leppävaara																											Puistola
Mäkkylä																											Tapanila
Pitäjänmäki																											Malmi
Valimo																											Pukinmäki
Huopalahti																											Oulunkylä
Ilmala																											Käpylä
Pasila																											Pasila
Helsinki																											Helsinki
	H	Y	U	L	E	A				P	I		I	P				K	T	D	R					Z
= juna pysähtyy kyseisellä asemalla = juna sivuuttaa kyseisen aseman pysähtymättä = juna ajaa toista reittiä = juna pysähtyy asemalla ilmaistussa menosuunnassa