Alfred Suuri
Alfred Suuri | |
---|---|
Wessexin kuningas | |
Valtakausi | 23. huhtikuuta 871 – 26. lokakuuta 899 |
Edeltäjä | Ethelred (veli) |
Seuraaja | Edvard Vanhempi (poika) |
Syntynyt |
noin 849 Wantage |
Kuollut |
noin 899 Winchester |
Puoliso | Ealhswith |
Lapset |
Æthelflæd, Mercian kuningatar Edvard Vanhempi Æthelgifu, Shaftesburyn abbedissa Æthelweard Ælfthryth, Flanderin kreivitär |
Suku | Wessex |
Isä | Ethelwulf |
Äiti | Osburh |
Alfred Suuri (muinaisenglanniksi Ælfred; s. 849? Wantage – 26. lokakuuta 899?) oli anglosaksien kuningas, joka hallitsi Wessexiä vuosina 871–899. Hän on tunnettu valtakuntansa puolustamisesta tanskalaisia viikinkejä vastaan ja on Knuut Suuren ohella ainoa Englannin monarkki, joka sai lisänimen ”Suuri”. Hän oli myös ensimmäinen Wessexin kuningas, joka nimesi itsensä Englannin kuninkaaksi.
Wessexin kuninkaana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alfred oli Wessexin kuninkaan Ethelwulfin viides poika.[1] Aethelwulf kuoli vuonna 858 ja häntä valtaistuimelle seuranneiden Alfredin isoveljien Ethelbaldin ja Ethelbertin hallintokausilta Alfredin tekemisistä ei ole säilynyt tietoja. Alfredin julkinen elämä alkoi 866, jolloin valtaan astui neljäs veli Ethelred. Vuonna 870 viikingit hyökkäsivät viimeisen anglosaksien kuningaskunnan, Wessexin kimppuun. Seuraavana vuonna käytiin tanskalaisten ja Alfredin johtamien joukkojen välillä kaikkiaan yhdeksän taistelua, joista kahden aika tai paikka ei ole tiedossa. Huhtikuussa 871 Ethelred kuoli, ja Alfred nousi Wessexin kuninkaaksi. Vuoden lopussa saavutettiin epävakaa rauha viikinkien kanssa.
Englannin kuninkaaksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wessex säilyi koskemattomana vuoteen 878 asti. Alkuvuodesta viikinkien kuningas Guthrum valloitti Chippenhamin Wiltshiressä ja käytti sitä tukikohtanaan, josta hyökätä Wessexin kimppuun. Chippenhamissa Alfred oli ollut viettämässä joulua. Yllätettynä Alfred pakeni pienen joukon kanssa metsän läpi nummelle Athelneyhin, Somersetiin. Siellä hän piileskeli kolmen kuukauden ajan.
Pääsiäisen jälkeen, koottuaan armeijan uskollisista aatelisista, yhteenottoon hyvin valmistautunut Alfred löi Guthrumin toukokuussa Edingtonin taistelussa. Tanskalaiset antautuivat ja Guthrum sekä 29 hänen päällikköään velvoitettiin ottamaan kaste ja kääntymään kristinuskoon.
Muodollisen rauhan myötä Englanti jaettiin kahteen osaan. Alfredin hallintaan tuli etelä- ja länsiosat ja viikingeille pohjois- ja itäosat, joita kutsuttiin nimellä danelagen (Danelaw). Hopeapennyssä hänen arvonimekseen oli annettu Rex Anglor[um], ”Englannin kuningas”.
Kuninkaana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Itä-Anglian viikingit alkoivat hyökkäillä vuoden 885 tienoilla, jota seurasi se, että Alfred valloitti Lontoon 885 tai 886. Mahdollisesti tällöin solmittiin rauhansopimus Englannin jakamisesta, joka tunnetaan Alfredin ja Guthrumin rauhana.
Oppineena miehenä Alfred kokosi lakeja, perusti kouluja ja käännätti latinalaisia kirjoja. Hänen aloitteestaan norjalainen Ottar teki retken pitkin Jäämeren rannikkoa Vienanmerelle asti ja slesvigiläinen Wulfston Suomenlahdelle.
Alfred aloitti suojattujen kaupunkien eli burhien rakentamisen ympäri eteläisen Englannin. Hän antoi uudisasukkaille maapalstoja sitä vastaan, että levottomina aikoina nämä kokoontuivat puolustamaan linnoitusta.[1]
Kuollessaan Alfred hallitsi voimakasta Wessexia ja oli myös Mercian lääninherrana. Hänet haudattiin Winchesteriin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Daniell, Christopher: Matkaopas historiaan:Englanti. Kustannusosakeyhtiö Puijo, 1995. ISBN 951-579-022-0
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Alfred 'The Great' History of the Monarchy. Viitattu 7.1.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alfred Suuri Wikimedia Commonsissa
- Sitaatteja aiheesta Alfred the Great Wikisitaateissa