Natural Resources Institute Finland / Luonnonvarakeskus

Could a valuable specialty mushroom be cultivated in wood residues from the forest industry? Could conifer needle extract improve the shelf life and texture of bread? Recent doctoral theses by our researchers Marta Cortina Escribano and Marina Fidelis explore the potential of circular bioeconomy solutions in the cultivation of valuable specialty mushrooms and in the bread industry. In her dissertation, Marta studied the cultivation of a valuable specialty mushroom, Ganoderma lucidum, in the wood residues of the Finnish forest industry. Known for its bioactive properties, Ganoderma lucidum is one of the most economically important specialty mushrooms in the world. Marta's research showed that sustainable mushroom cultivation in Finland is possible using locally available wood residues. Marina's doctoral dissertation focused on the utilization of underutilized plant biomass for biorefinery and food applications. She explored different underutilized biomass resources, and conifer-derived green needles were concluded to be the most promising in terms of chemical composition and bioactivities. Their use in bread industry applications was tested and the study showed that the use of needle extract in breads improved the shelf-life and functional properties of breads and increased consumer acceptability. Read more about Marta’s and Marina’s interesting doctoral theses here: https://lnkd.in/e8UsapYP  #circulareconomy #bioeconomy #research

We are looking for a Research Professor in Forest Growth and Yield. Would you like to join a research organisation that works to promote the sustainable use of natural resources? The research professorship focuses on the dynamics of tree and forest growth and yield in varying and changing environmental conditions, and the impacts of the different forest management practices, e.g. on biomass production, carbon sequestration, biodiversity, damages of forest and the quality of timber. Your tasks are to lead, conduct and promote interdisciplinary research, be active and visible in regional, national and international research collaboration, acquire research funding, build a strong research portfolio, disseminate research results, and stimulate stakeholders’ use of results. What binds our people together is being open-minded, curious, and having a strong will to make a positive impact in the world. We value our diverse working community consisting of people with different backgrounds and cultures and promote equality. Welcome to join us in building a sustainable future! Read more about the position and requirements here: https://lnkd.in/d3RBvrpx  Application period ends on 21.1.2025 at 4 pm (EET). 

Skincare and beauty from trees and berries? Bio-based ingredients provide a sustainable alternative for the cosmetics industry. They can replace chemicals derived from fossil-based raw materials or those with non-transparent origin.  For instance, side streams from forestry and the forest industry provide numerous opportunities for developing cosmetic products. Similarly, by-products from the berry industry represent another promising source of raw materials. Phenolic extracts are valuable components in cosmetics due to their beneficial biological properties. Compounds, such as flavonoids and stilbenes, derived from various plants, exhibit antioxidant and anti-inflammatory properties, while tannins possess antimicrobial qualities and may also act as natural preservatives.  Currently, in our BIO4P project, we are developing extraction methods for biowaxes and other extractives to be tested in cosmetic products. Biowaxes, their hydrophobic and bioactive properties, hold great promise for various high-value applications. Valuable bio-based chemicals offer alternatives to non-renewable products in various industries. Read more in our vision paper “Valuable biochemicals of the future”: https://lnkd.in/dhwuxvzw #cosmetics #bioeconomy #research Hanna Brännström Susan Kunnas Riina Muilu-Mäkelä

Metsiltämme odotetaan nyt paljon. Metsien kasvun lisääntyminen on välttämätöntä, jos halutaan ylläpitää puuntuotannon nykytaso ja samalla vahvistaa metsien hiilensidontaa. Samalla metsien käytön kokonaiskestävyyden varmistamiseksi tarvitaan nykyistä tehokkaampia keinoja.    Tuoreessa synteesiraportissamme kerromme, miten metsät kasvaisivat paremmin ja mitä niiden kasvatuksessa pitäisi ottaa huomioon nyt ja tulevaisuudessa. Synteesiraportti ja sen osa-alueista julkaistut artikkelit ja tietokortit löytyvät verkkosivuiltamme osoitteesta luke.fi/metsien-kasvu    #HiilestäKiinni #metsä #metsätiede  

Anu Kaukovirta jatkaa meidän Tuotantojärjestelmät-yksikön johtajana. ”Olen todella iloinen, että Anu on tulevaisuudessakin mukana rakentamassa Lukea entistä vaikuttavammaksi bio- ja luonnonvaratalouden tutkimusorganisaatioksi”, iloitsee pääjohtaja Johanna Buchert.    Anu on tekniikan tohtori ja hän jatkaa yksikön johdossa seuraavat viisi vuotta 1.2.2025 alkaen. Hänen johtamansa noin 300 tutkijan yksikkö keskittyy kestävään maatalouteen, metsäteknologiaan, vesiviljelyyn, bioraaka-aineisiin sekä tuotantoeläinten hyvinvointiin ja ravitsemukseen. 

Virtuaaliluontotilastamme on julkaistu ensimmäisiä tutkimustuloksia! Tutkimus osoittaa, että virtuaaliluonnossa oleskelu parantaa mielen hyvinvointia. Tutkimuksessa vertailtiin kolmea eri teknologiaa: tv:tä, VR-laseja ja virtuaalista luontohuonetta. Jo 15 minuutin altistus virtuaaliluonnolle vähentää stressiä ja negatiivisia tunteita sekä lisää elpymistä. VR-lasit ja luontohuone lisäsivät psykologista hyvinvointia enemmän kuin luontovideon katselu tv:stä. ”Tulokset vahvistavat aiempaa näyttöä virtuaaliluonnon käytön mahdollisuuksista mielenterveyden tukena. Virtuaaliluonnosta on hyötyä erityisesti silloin, kun pääsy aitoon luontoon on rajoitettua, esimerkiksi työpaikoilla, sairaaloissa tai hoivalaitoksissa,” tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen kertoo. Lue lisää: https://lnkd.in/dJc55rgd #luonto #virtuaaliluonto #mielenterveys #hyvinvointi

Julkaisimme ohjeistuksen ruokatuotteiden ympäristöjalanjälkien laskentaan elintarvikealan yrityksille. Ruoka-LCA-laskentaohjeistus auttaa yrityksiä tekemään luotettavia, tieteeseen perustuvia elinkaariarviointeja tuotteistaan. Toivomme, että jatkossa yhä useampi yritys laskee tuotteidensa ympäristöjalanjäljet yhdenmukaisella tavalla. Yhtenäinen laskenta tukee yritysten kehitystyötä ja auttaa ennen kaikkea kuluttajia vertailemaan eri ruokatuotteiden ympäristöjalanjälkiä.  ”Yhdenmukaiset menetelmät edistävät reilun kilpailun lisäksi ympäristön kannalta aidosti parempien ruokatuotteiden erottumista markkinoilla ja auttavat kuluttajia tekemään valintoja”, erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri kertoo. Ohjeistuksessamme otetaan huomioon muun muassa kattava lähtötietojen keruu, maankäytön ja maankäytön muutosten päästöt ja kulutusvaiheessa syntyvät päästöt.  Ympäristövaikutuksista on huomioitu etenkin hiilijalanjälki eli ilmastovaikutus, vesistöjen rehevöityminen sekä veden käyttöä kuvaava vesiniukkuus. Ruoka-LCA-laskentaohjeistus auttaa suomalaisia yrityksiä valmistautumaan tulevan EU:n Green Claims -direktiivin vaatimuksiin, jotka edellyttävät ympäristöväittämien perustuvan todennettaviin tietoihin. Laskentaohjeistus ja sen oheismateriaalit löytyvät osoitteesta: https://lnkd.in/gm47WNtd Haluamme auttaa jatkossakin yrityksiä kehittämään ympäristöjalanjälkilaskentaa uutta laskentaohjeistusta hyödyntäen. Jos kiinnostuit yhteistyöstä, tutustu palveluihimme, ja ole yhteyksissä Juha-Matti Katajajuuri. #ympäristömarkkinointi #kestävyys #LCA #hiilijalanjälki #LCAFoodPrint 

Preservatives, nutritional and functional ingredients for food products from nature?   Bio-based chemical compounds extracted from agricultural, forestry and aquatic biomasses offer the food industry alternatives for synthetic additives.     For example, polyphenols from plants and berries, as well as tannins from tree bark can act as preservatives and health promoting ingredients in food products due to their antioxidative and antimicrobial properties. Also, fish side-streams are a notable source of nutritious proteins and healthy fatty acids for various food applications and can also be upgraded into functional peptides with potential health effects.    In Luke, we have experience especially on recovery of proteins and polyphenols and their application for food products. Our solid expertise in turning proteins into functional peptides provides possibilities for enhancing the taste of food products and upgrading side streams for example into health enhancing ingredients for the future needs of specialized diets. Developing the processing of peptides can also enhance the profitability of food production as they can be produced from various side streams and could become valuable commercial ingredients.    Bio-based chemicals offer alternatives to non-renewable products in various industries. Read more in our vision paper “Valuable biochemicals of the future”: https://lnkd.in/eqzQQjv7     #biomass #biochemicals #bioeconomy #circulareconomy #food Jose Martin Ramos-Diaz Sari Mäkinen Riina Muilu-Mäkelä

Välkommen att höra om jordbrukets produktivitet, gårdarnas ekonomiska utveckling och marknadskunskap. Webbinariet är utformat för bonde, rådgivare och utbildare. Ekonomidoktorn är en servicewebbplats som erbjuder tiotals onlinetjänster om den gröna sektorns struktur, företagens ekonomi och miljömässig hållbarhet. Tjänsterna kan indelas i ekonomiska-, strukturella- och miljötjänster.    Ekonomiska tjänster innefattar bland annat ekonomiaspekter gällande, Jordbruk och trädgårdsodling, ekonomiska prognoser, rennäringsekonomi, ekonomiska prognoser samt inkomstutveckling för jordbruksföretagare.    Strukturella tjänster behandlar strukturutveckling, produktionsstruktur och koncentrationstrender.    Miljötjänsterna innefattar bland annat växthusgas- och kolbalansberäkningar.    I det uppkommande webinariet bekantar vi oss med utvalda tjänster som erbjuds via Ekonomidoktorn. Information som stöder jord- och trädgårdsföretagens ekonomiska planering torsdagen den 12.12.2024 kl. 10.00–11.30. Anmäl dig till webinariet: https://lnkd.in/dP7sSu3c Läs mera om Ekonomidoktorn: https://lnkd.in/dd9A5xiE #ekonomidoktor #agrihubi

Turvepeltojen käytön tiekartta vuoteen 2050 on julkaistu. ”Tavoitteemme oli luoda realistinen ja monipuolinen suunnitelma, joka huomioi sekä turvepeltojen ympäristövaikutukset että ruoantuotannon tarpeet”, kertoo tiekarttahanketta vetänyt Luken tutkimusprofessori Heikki Lehtonen.   Tiekartan mukaan turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjä olisi mahdollista vähentää jopa 28 prosenttia, ja myös vesistökuormitusta voidaan vähentää merkittävästi kohtuullisin kustannuksin. Vähennyksiä olisi mahdollista saavuttaa neljällä toimenpidekokonaisuudella: 1) vettäminen ja kosteikot, 2) säätösalaojitus, 3) monivuotiset kasvit sekä 4) pysyvät nurmet ja kesannot.  Kasvihuonekaasupäästövähennysten alustavat kustannukset ovat ympäristöpainotteisessa muutospolussa noin 22–28 euroa hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohden ja tuotantopainotteisessa muutospolussa noin 31–38 euroa hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohden. Molempien polkujen kustannukset ovat vain murto-osa EU:n päästöoikeuden hinnoista viime vuosina.  Heikki Lehtonen painottaa, että tiekartta ei ole päätös etenemistavasta, vaan päätöksenteon tueksi tehty työkalu. Sitä voidaan hyödyntää ilmastotoimien, ennallistamisasetuksen toimeenpanon ja maakuntatason suunnittelussa. Tutustu tarkemmin Turvepeltojen käytön tiekarttaan: https://lnkd.in/dNThHJfa #HiilestäKiinni #maatalous #ilmasto #monimuotoisuus #vesistövaikutukset  Maa- ja metsätalousministeriö/Jord- och skogsbruksministeriet/Ministry of Agriculture and Forestry