Hollolan seurakunta
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: Koko ajan tulee lähteetöntä tietoa, jonka lukija voi luulla perustuvan merkittyihin yleislähteisiin |
Hollolan seurakunta on Mikkelin hiippakuntaan ja Päijät-Hämeen rovastikuntaan kuuluva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta. Seurakuntaan on vuodesta 2007 alkaen kuulunut Hämeenkosken seurakunta sekä vuodesta 2017 alkaen Kärkölän, Padasjoen ja Kuhmoisten seurakunnat kappeliseurakuntina. Jäseniä vuoden 2016 lopussa oli 25 830 eli toiminta-alueen asukkaista 76,7 prosenttia.[1]
| Hollolan evankelis-luterilainen seurakunta | |
|---|---|
 |
 |
|
tunnus |
sijainti |
 Hollolan keskiaikainen kivikirkko. |
|
| Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
| Hiippakunta | Mikkelin hiippakunta |
| Rovastikunta | Päijät-Hämeen rovastikunta |
| Seurakuntayhtymä | Lahden seurakuntayhtymä |
| Pääkirkko | Hollolan keskiaikainen kivikirkko |
| Jäsenmäärä | 25 830 (2016) |
| – Osuus asukkaista | 76,7 % |
| Kirkkoherra | Timo Huttunen |
| Sivusto | |
Seurakunnalle kuuluvat Salpakankaalla kirkko- ja seurakuntakeskusrakennus Sovituksenkirkko, Hollolan keskiaikainen kivikirkko sekä Hämeenkosken, Kuhmoisten, Kärkölän ja Padasjoen kirkot.[2]
Historia
muokkaaKeskiaikainen emäseurakunta
muokkaaHollolan seurakunta Päijät-Hämeen vanha emäseurakunta, minkä alueelta on lohkottu useita seurakuntia, kuten 1300-luvulla Lammin seurakunta ja 1400-luvulla Sysmän seurakunta, mistä puolestaan erotettiin, Hartolan seurakunta, Padasjoen seurakunta, Jämsän seurakunta ja Rautalammin seurakunta. 1500-luvulla Hollolan seurakunnasta itsenäistyi Iitin seurakunta ja 1636 Orimattilan seurakunta. 1800-luvulla Hollolan seurakunnasta muodostuivat Asikkalan seurakunta, Kärkölän seurakunta, Nastolan seurakunta ja Lahden kaupungin itsenäistyttyä ensiksi Hollolan kunnasta vuosien viiveellä myös Lahden seurakunta 1916.
Maininnat seurakunnasta ja Hollolan keskiaikainen kivikirkko
muokkaaEnsimmäinen maininta Hollolan seurakunnan kirkkoherrasta on vuodelta 1328. Seurakunnan pääkirkkona on ollut Hollolan keskiaikainen kivikirkko. Nykyisen Hollolan kirkon rakentamisaika on ajoitettu vuosiin 1495–1510; sakaristo valmistui noin 1495, kirkkosali 1500 ja asehuone 1505 jälkeen. Kirkko kuuluu kolmanteen suomalaiseen kivikirkkosukupolveen, joka rakennettiin noin vuosien 1480–1560 välisenä aikana. On todennäköistä, että nykyistä kivikirkkoa on edeltänyt ainakin kaksi puukirkkoa. Niistä ensimmäinen lienee ollut noin kahdeksan kilometriä etelämpänä, Salpausselän harjulla Porvoonjoen latvojen tuntumassa Untilan Kirkk'ailanmäellä. Kirkk'ailanmäen (=kirkkoaidanmäen) nimessä on säilynyt tieto Hollolan varhaiskeskiaikaisen puukirkon ja hautausmaan sijainnista. 1100–1300-luvulla käytössä olleesta kalmistosta on löydetty 1900-luvun kaivauksissa toistasataa hautaa.
Asiakirjalähteitä Hollolan keskiaikaisen kivikirkon tai sitä edeltäneiden puukirkkojen rakentamisesta ei ole säilynyt. Hollolan seurakuntaa koskevat varhaisimmat asiakirjat tuhoutuivat isonvihan aikana yhdessä Viipurin tuomiokapitulin arkiston kanssa. Samoin kävi maahan kaivetulle Hollolan kirkonarkistolle. Näitä tuhoja täydensi vielä pappilan tulipalo vuonna 1756, jolloin pelastui vain yksi tilikirja.
Hiippakuntayhteydet
muokkaa1500-luvulla uskonpuhdistuksessa Hollola määriteltiin kuuluvaksi Viipurin hiippakuntaan. Suuren Pohjan sodan jälkeen, kun Viipuri menetettiin Uudenkaupungin rauhassa Venäjälle, Viipurin piispanistuin siirtyi Porvooseen 1723. Sodan venäläisen miehitysvaiheen isonvihan aikana Hollolan kirkkoherra siirtyi Ruotsiin, ja miehittäjät määräsivät Orimattilan kirkkoherran hoitamaan Hollolan kirkkoherran tehtäviä sekä tähän liittyen myös keräyttämään verot.
Viipurin hiippakunnasta tuli Porvoon hiippakunta 1723, ja 1923 se siirrettiin Tampereen hiippakuntaan. Porvooseen perustettiin ruotsinkielinen hiippakunta, ja entisestä Viipurin hiippakunnasta tuli Tampereen hiippakunta. Vuoden 2020 alusta kaikki Päijät-Hämeen seurakunnat, myös Hollolan seurakunta, ovat Kirkkohallituksen päätöksellä kuuluneet Mikkelin hiippakuntaan.[3]
Toimipaikat
muokkaaHollolan seurakunta perusti Salpakankaan seurakuntakeskuksen 1975 ja 1980 Vesikansaan seurakuntakodin. Parinpellon leirikeskuksen päärakennus valmistui vuonna 1986. Hämeenkosken seurakunta liittyi Hollolan seurakuntaan kappeliseurakuntana 1. tammikuuta 2007[1], yhdeksän vuotta myöhemmin Hämeenkoski liittyi Hollolaan myös kunnallisesti.
Uudeksi kirkko- ja seurakuntakeskusrakennukseksi kuntakeskukseen valmistui keväällä 2010 Sovituksenkirkko (Keskuskatu 2), jolloin Tiilijärventien tiellä sijaitseva vanha seurakuntakeskus jäi pois käytöstä. Kirkkoherranvirasto sijaitsee Sovituksenkirkon tiloissa.lähde?
Päätöksenteko
muokkaaHollolan seurakunnalla on vuosina 2019–2022 33-henkinen kirkkovaltuusto.[4] Kappeliseurakutien alueilla päätöksiä tekevät kappelineuvostot.[5]
Hollolan kirkkoherroja
muokkaa- 1329 Thidemannj de Haaelum (Tideman, Thidemannus), mainittu 1329
- 1435 Herman, mainittu 1435
- 1461 Laurentius, mainittu. 1461
- 1466 Jäp, mainittu 1466
- 1477 Jacob, mainittu 1477
- 1483 Jop, mainittu 1483, mahdollisesti sama kuin Jäp ja Jacob
- 1497 Nicolaus, mainittu 1497
- 1540 Matthias Henrici, ennen 1540
- 1556 Olaus Olai (Olavi Olavinpoika), mainittu 1556
- 1563 Jacob Albrictson, viimeistään 1563 lähtien
- 1568–1598 Nicolaus Matthiae Forschollen (Forsskål)
- 1601–1619 / 1620 Marcus Eschilli (Markus Eskilinpoika)
- 1623–1642 Severinus Marci Camenaeus|Severinus Marci (Söyring Markuksenpoika) (Camenaeus), "herra Söyrinki", Markus Eskilinpoijan poika
- 1643 Andreas Orraeus, Söyring Markuksenpojan vävy
- 1674–1688 Johan Orraeus, Andreaksen poika
- 1688–1713 / 1714 Gustaf Berner, pakeni Ruotsiin
- 1714–1718 vt. Anders Herkepaeus, Orimattilan seurakunta|Orimattilan seurakunnan kirkkoherra
- 1718–1724 Gustaf Wijnblad, Mathias Aurenius ja Adam Falck
- 1724–1749 Benedikt Krook
- 1750–1768 Jakob Krook
- 1770–1804 Henrik Hyllén
- 1811–1819 Zacharias Cygnaeus nuorempi
- 1821–1846 Johan Fredrik Boucht (Bucht)
- 1849–1872 Karl Gabriel Lyra
- 1875–1877 Georg Edvard af Enehjelm
- 1879–1888 Johan Gustaf Snellman
- 1889–1902 Bengt Ivar Stenius
- 1904–1916 Nestor Nordling, myöhemmin Seijes
- 1919–1942 Julius Engström
- 1943–1964 Rafael Saartio
- 1965–1971 Tuomo Lumme
- 1971–1984 Helmer Harves
- 1985–1988 Mika Viljanen
- 1989–2007 Erkki Lehtonen
- 2007–2019 Antti Lahtinen
- 2019 alkaen Timo Huttunen
Lähteet
muokkaa- Hollolan kirkko. Asutuksen, kirkon ja seurakunnan historiaa, Heikki Mantere, 1985
- Suomen keskiaikaiset kivikirkot, Markus Hiekkanen, 2003
- Auttavat kädet – kuulevat korvat. 100 vuotta diakoniaa Hollolassa, 2005
- Arno Forsius: Camenaeus- ja Orraeus -sukujen papit 1500- ja 1600-luvun Hollolassa (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Hollolan seurakunta ennen ja nyt
- ↑ Kirkot ja tilat
- ↑ Mikkelin hiippakunta, Ajankohtaista: Tuomiokapitulin päätöksiä 15.10.2019 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kirkkovaltuusto (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kappelineuvosto (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
muokkaa| Kyliä ja paikkoja | |
|---|---|
| Luonto | |
| Nähtävyyksiä ja tapahtumia | |
| Liikenne | |
| Muuta |