Gallia Narbonensis
Gallia Narbonensis (lat. Provincia Gallia Narbonensis) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Galliassa ja käsitti alueen nykyisen Ranskan kaakkoisosassa.[1][2]
Gallia Narbonensis Provincia Gallia Narbonensis |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Gallia Narbonensiksen provinssin alue vuonna 125. |
|
Valtio | Rooman valtakunta |
Nykyinen valtio/alue | Ranska (Languedoc, Rhône-joen alue, Var, Vaucluse ja Drôme) |
Perustettu | 22 eaa. |
Lakkautettu | n. 293 |
Hallinto | |
– hallinnon tyyppi | senaatin provinssi |
– hallinnollinen keskus | Narbo |
Maantiede
muokkaaGallia Narbonensiksen provinssi käsitti Gallian ja samalla nykyisen Ranskan kaakkoisosan Välimeren rannikolla. Siihen kuuluivat suunnilleen nykyiset Languedoc, Var, Vaucluse ja Drôme sekä Rhône-joen alue. Provinssin luoteispuolella sijaitsi Gallia Aquitanian provinssi, pohjoispuolella Gallia Lugdunensis, koillispuolella Gallia Belgica, itäpuolella Alpes Poeninae, Alpes Graiae, Alpes Cottiae ja Alpes maritimae, ja eteläpuolella Hispania Tarraconensis.
Provinssin hallinnollinen keskus oli Narbo eli Narbo Martius (nyk. Narbonne).
Kaupunkeja
muokkaaGallia Narbonensiksen roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa:
- Agatha eli Agatha Tyche
- Alba Helviorum
- Antipolis
- Apollinaris Reiorum eli Alebaece Reiorum Apollinarium eli Reii
- Apta Julia
- Aquae Sextiae
- Arausio
- Arelate
- Athenopolis
- Augusta Tricastinorum
- Avennio
- Baeterrae
- Bergintrum
- Cabellio
- Carcaso
- Condate
- Cularo
- Dea Vocontiorum
- Elusio
- Forum Domitii
- Forum Julii
- Forum Voconii
- Genava
- Gergovia
- Glanum
- Lemincum
- Lucus Augusti
- Luteva eli Forum Neronis
- Massilia
- Narbo eli Narbo Martius
- Nemausus
- Olbia
- Ruscino
- Segustero
- Solonium
- Telo Martius
- Valentia
- Vappincum
- Vasio
- Vienna
Historia
muokkaaAntiikin kreikkalaiset perustivat alueelle Massalian (lat. Massilia) kaupungin eli nykyisen Marseillen noin vuonna 600 eaa. Roomalaiset valtasivat alueen vuodesta 125 eaa. alkaen. Alueen aurinkoinen ilmasto, jossa kasvaa viiniä ja oliiveja, houkutti monia roomalaisia sinne.[3]
Roomalaisella kaudella myöhemmän Gallia Narbonensiksen alue oli alun perin osa Gallia transalpinan provinssia. Gallia Narbonensiksen provinssi perustettiin ilmeisesti vuonna 22 eaa. Augustuksen ajan provinssien jaossa se luettiin senaatin provinsseihin.[4] Provinssi oli olemassa muun muassa keisari Trajanuksen kauden lopussa vuonna 117 Rooman ollessa laajimmillaan.[1]
Provinssi lakkautettiin keisari Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemien uudistusten aikoihin ja jaettiin kolmeksi provinssiksi, jotka olivat Narbonensis prima, Narbonensis secunda ja Viennensis. Viimeistään jako on ollut voimassa noin vuonna 313/314, sillä se esiintyy Veronan luettelossa. Uudet provinssit kuuluivat Viennensiksen diokeesiin.[5]
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Provincia”, Antiikin käsikirja, s. 464–466. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- ↑ Narbonensis Encyclopaedia Britannica. Viitattu 26.7.2018.
- ↑ Bunson, Matthew: Encyclopedia of the Roman Empire, s. 228. Infobase Publishing, 2014. ISBN 9781438110271 Teoksen verkkoversio (viitattu 26.7.2018).
- ↑ Nicholson, Oliver: The Oxford Dictionary of Late Antiquity, s. 1057, 1563. Oxford University Press, 2018. ISBN 9780192562463
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gallia Narbonensis Wikimedia Commonsissa
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis